Suomen asetuskokoelma

1925 N:o 176

Laki

metsänmyynnistä eräänlaatuisilta asutustiloilta.

Annettu Helsingissä, 28 päivänä huhtikuuta 1925.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten:

      1 §.
      Tämän lain säännöksiä noudatettakoon metsänmyynnissä asutustilanluontoisilta viljelystiloilta, jotka muodostetaan tai on muodostettu evankelis-luterilaisten ja kreikkalais-katolisten seurakuntain papiston ja lukkarin virkataloihin kuuluvain torppa- ja mäkitupa-alueiden lunastamisesta 18 päivänä maaliskuuta 1921 annetun lain, valtion virkataloihin kuuluvain vuokra-alueiden lunastamisesta sekä virkatalojen käyttämisestä erinäisissä tapauksissa 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain, valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain tai maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain nojalla.

      2 §.
      Niin kauan kuin tämän lain alainen tila on panttina valtion saatavasta ja, kysymyksen ollessa valtion metsämaiden asuttamisesta ja niillä olevien vuokra-alueiden lunastamisesta 20 päivänä toukokuuta 1922 annetun lain tai maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain nojalla muodostetuista tiloista, niille ei ole rakennettu tarpeellisia asuin- ja talousrakennuksia ja raivattu tyydyttävään kasvukuntoon vähintään kaksi hehtaaria peltoa, älköön tilalta myytäkö metsää, jos siitä todennäköisesti seuraisi, että tilan säännöllisen metsäntarpeen tyydyttäminen vaikeutuisi tai valtion saatava joutuisi vaaranalaiseksi.

      3 §.
      Kun tämän lain alaisen asutustilan haltija aikoo myydä tilalta metsää, on hän velvollinen vähintään kolmekymmentä päivää ennen hakkuun alkamista tekemään siitä ilmoituksen asutuslautakunnalle. Jos asutuslautakunta tällaisen ilmoituksen perusteella tai muuten havaitsee, että metsänmyynti olisi ristiriidassa 2 §:n määräysten kanssa, olkoon asutuslautakunta oikeutettu sen kieltämään. Tällaisesta kiellosta antakoon asutuslautakunta edellämainitun ajan kuluessa todistettavan tiedon asianomaiselle sekä ilmoittakoon siitä myös asutushallitukselle. Milloin asutuslautakunta ei aseta estettä metsänmyynnille, antakoon siitäkin pyydettäessä saman ajan kuluessa todistuksen ilmoituksentekijälle.
      Jos metsää myydään vastoin edellä olevia säännöksiä, on, jos asutushallitus sitä vaatii, täten myyty metsä tai sen arvo julistettava menetetyksi siinä tuomioistuimessa, jonka piirissä tila on, ja ovat sekä myyjä että ostaja yhteisvastuulliset metsän arvon suorittamisesta valtiolle. Tilaan kiinnitetty valtion saatava lankeaa asutushallituksen niin vaatiessa tällöin myös heti maksettavaksi.

      4 §.
      Asutuslautakunnan tai, jos kunnallislautakunta toimii asutuslautakuntana, kunnallislautakunnan tämän lain nojalla antamista päätöksistä saa kolmenkymmenen päivän ja Oulun läänissä kuudenkymmenen päivän kuluessa valittaa asutushallitukseen. Valitus on asutushallituksessa käsiteltävä kiireellisenä.

      5 §.
      Asutuslautakunnan palkkiot ja kustannukset tämän lain sovelluttamisesta johtuvista tehtävistä maksaa myyjä, jos hän on metsää vastoin tätä lakia myynyt, mutta muussa tapauksessa valtio.

      6 §.
      Tarkemmat määräykset tämän lain toimeenpanosta annetaan asetuksella.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 28 päivänä huhtikuuta 1925.

Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.

Maatalousministeriön Apulaispäällikkö, Ministeri Vihtori Vesterinen.

 

 

Takaisin hakemistoon