Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous.

1863.   No. 35.

Juhla-menot

Valtiopäiviä aljettaissa Helsingissä Syyskuun 15 päivänä 1863.

  1 §.
  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  Armollisessa valtiopäivä-kutsumuksessa määrättynä päivänä löydyttää itsensä Senaatin Yleinen Esittelijä-sihtieri, joka silloin tulee toimittamaan Riikin-ilmoittajan virkaa, kahden Senaatin Protokolla-sihtierin taikka Kanslistan seurassa, Kenraali-Kuvernöörin luona, joka  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  puolesta antaa hänelle valtiopäivä-kuulutuksen, käskien kohta julistamaan valtiopäivät; jonka jälkeen Yleinen Esittelijä-sihtieri, samalla tavalla saatettuna, menee Senaatti-huoneesen ja sen isoilta portailta, joidenka edustalle komppania Suomen henkivartiaväestön tarkk’ampuja-pataljoonaa on soittokuntanensa asetettu, torvien soidessa julkisesti lukee valtiopäivä-kuulutuksen ruotsiksi ja suomeksi, kehotuksella kaikille maan Säädyille, että määrätyillä paikoilla ilmoittavat itsensä ylös pantavaksi ja valtuuskirjansa esille antavat.

  2 §.
  Sittenkuin  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  on ilmoittanut kenenkä  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a  on hyväksi nähnyt Armossa nimittää Maamarsalkiksi, tulee tämä, kutsuttaissa, kahden etevimmän saapuvilla olevan Kreivin seurassa, Keisarilliseen linnaan ja saa  H ä n e n   M a j e s t e e t i l t a n s a  maamarsalkki-sauvan, jonka jälkeen hän, samalla tavalla saatettuna, menee Ritarihuoneesen, jonka Ritarihuone-kansliaksi määrätyissä saleissa Ritarihuone-johtokunta ja palvelusmiehet ovat häntä vastaan-ottamassa, ja toimittaa ilmoituksen, jonka kautta Ritaristo ja Aatelissääty ylöspanoa varten käsketään Ritarihuoneesen tulemaan.

  3 §. Kun valtiopäivä-miehet ovat ylös kirjoitetut ja Maamarsalkki sekä kaikki Puhemiehet valansa vannoneet, saltii  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i , että maan Säädyt, valiomiesten kautta, Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin, Pappissääty Arkkipispan ja muut Säädyt Puhemiestensä heitä johdattaessa, itsekukin erikseen,  H ä n e n   M a j e s t e e t i l l e n s a  lausuvat alamaiset kiitokset Armollisesta valtiopäiväkutsumuksesta sekä anovat  H ä n e n   M a j e s t e e t i l t a n s a  Armollista määräystä, minä päivänä  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a  katsoisi hyväksi valtiosalissa avata valtiopäivät.

  4§.
  Päivällä ennen, kuin valtiopäivät valtiosalissa avataan, saavat kaikki maan Säädyt  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  Korkeassa Nimessä Kenraali-Kuvernööriltä kutsumuksen mainittua juhlallisuutta varten tulla valtiosaliin, sittenkuin Nikolaikirkossa ensinnä ovat Jumalanpalveluksessa olleet.

  5 §.
  Senaatin Vara-Esimies ja Jäsenet sekä Prokuraattori ynnä ne muut henget, jotka  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  hyväksi näkee valita, kutsutaan myös juhlallisuutta viettämään valtiosalissa, jossa siat heille valmistetaan.

  6 §.
  Määrättynä päivänä ja hetkenä kokoontuvat kaikki Säädyt Nikolaikirkkoon.

  7 §.
  Kirkkoon tulevat silloin kaikki muutkin juhlallisuuden viettämiseen valtiosalissa kutsutut henget, paitsi niitä, jotka Armossa ovat valitut yhtymään  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  saatto-seuraan.

  8 §.
  Kohta, kun Säädyt ovat kokoontuneet kirkkoon, annetaan siitä tieto Kenraali-Kuvernöörille, joka sen  K e i s a r i l l i s e l l e   M a j e s t e e t i l l e  alamaisuudessa ilmoittaa.

  9 §.
  Kirkon ovella vastaan ottaa  K e i s a r i l l i s t a   M a j e s t e e t t i a  Porvoon hiippakunnan Pispa, kahden juhlapukuun vaatetetun Provastin kanssa, jolloinka Pispa Raamatun lauseella tervehtii  K e i s a r i l l i s t a   M a j e s t e e t t i a .

  10 §.
  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  astuessa kirkkoon aljetaan musiiki.

  11 §.
  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  saatto-seuraan kuuluvat henget menevät heille määrättyihin penkkeihin kirkossa.

  12 §.
  Keisarillinen Istuin on asetettu Kuoriin.

  13 §.
  Kohta kuin  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  on paikallensa asettunut, aljetaan Jumalanpalvelus sen tekstin johdolla, jonka  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a  on Armossa määrännyt. Jumalanpalveluksen päätettyä veisataan virsi: ”O Gud, vi lofve dig” (O Jumal’ sinua kiitäm’) rumpujen ja torvien soidessa sekä tykeillä ammuttaissa.

  14 §.
  Jumalanpalveluksen päätettyä ja sittenkuin  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  on kirkosta lähtenyt, menee Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a  huoneisiin Keisarillisessa linnassa, jota vastoin Pappis-, Porvari- ja Talonpoikais-säädyt käyvät valtiosaliksi määrättyyn linnan huoneesen.

  15 §.
  Sittenkuin viimemainitut kolme Säätyä ovat valtiosaliin kokoontuneet, annetaan siitä Keisarilliselle Majesteetille tieto, jonka jälkeen  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a , Ritariston ja Aatelissäädyn ynnä Maamarsalkin edellä astuessa, tulee valtiosaliin.

  16 §.
  Valtiosalissa, jonka toiseen päähän Keisarillinen valta-istuin on asetettu, siottuvat Säädyt paikoillensa, Ritaristo ja Aatelissääty, Maamarsalkki edellänsä, valta-istuimen oikealle puolelle, sekä Pappis- ja Porvarisäädyt, samoin puhemiehet edellänsä, sen vasemmalle puolelle. Talonpoikaissääty Puhemiehenensä asettuu samalla tapaa keski-saliin alimmaiseksi.

  17 §.
  Senaatin Vara-Esimies ja Jäsenet sekä Prokuraattori,  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  Hoviin kuuluvat ja muut sisälle laskettavat henget, asettuvat määrätyille paikoillensa.

  18 §.
  Kenraali-Kuvernööri ja Ministeri-Valtiosihtieri pysähtyvät valta-istuimen viereen, Kenraali-Kuvernööri sen oikealle ja Ministeri-Valtiosihtieri sen vasemmalle puolelle.

  19 §.
  Salin oikealle puolelle asetetaan pöytä sille miehelle, jonka  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  on määrännyt pöytäkirjaa kirjoittamaan.

  20 §.
  Sittenkuin  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  on valta-istuimelle istunut, tervehtää  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a  Säätyjä puheella, jonka Ministeri-Valtiosihtieri sitten lukee ruotsiksi käännettynä ja Senaatin Oikeus-Osaston Vara-Esimies taikka se, joka on tarkastanut aatelittomain Säätyjen valtuuskirjat, suomennettuna.

  21 §.
  Kenraali-Kuvernöörin viitatessa nousevat Maamarsalkki ja Puhemiehet, kukin järjestyksessänsä, ja astuvat  K e i s a r i l l i s e n   M a j e s t e e t i n  eteen sekä pitävät jokainen alamaisuudessa  H ä n e n   M a j e s t e e t i l l e n s a  lyhyen tervehdyspuheen, jolloin kukin sääty nousee seisomaan niin kauvaksi, kuin Puhemiehensä puhuu.

  22 §.
  Sittenkuin  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  sen perästä on Säädyille ilmoittanut ne ehdotukset ja esitelmät, jotka  K e i s a r i l l i n e n   M a j e s t e e t t i  on heille tahtonut asettaa, palaa  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a  huoneisiinsa, Ritariston ja Aatelissäädyn ynnä Maamarsalkin astuessa hänen edellänsä ja saatto-seuransa keralla, jonka jälkeen toiset Säädyt eriävät.

  Yhtä pitäväksi niiden juhla-menojen kanssa, jotka  H ä n e n   M a j e s t e e t t i n s a   K e i s a r i  kesäkuun 13 (25) päivänä 1863 on Armossa hyväksi katsonut, todistaa:

J. Snellman,  
Yleinen Esittelijä-sihtieri.  

 

 

Takaisin hakemistoon