Markus Lång Katuosoite 00410 Helsinki 41

KANTELU   7. 10. 2019

 

UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON JOHTAJALLE

 

asia	hallintolain velvoittavuus toimiston aulapalvelussa

 

Pyydän kohteliaimmin Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtajaa kiinnittämään aulapalveluhenkilökunnan huomiota hallintolain säännösten ja käytöstapojen noudattamiseen.

Tänään noin kello 14.50 työnhaun ohjaaja ”Esko” väitti minulle totuuden­vastaisesti, etteivät hallintolain säännökset velvoittaisi työ- ja elin­keino­toimiston aulapalveluhenkilökuntaa, koska asianomaiset työn­tekijät ovat yksityisen yrityksen palveluksessa. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun hän väitti, ettei työ- ja elinkeinotoimiston aula­palvelu olisi ”viran­omainen”.

Hänen lausumansa on ilmeisen totuudenvastainen. Kysyttäessä ”Esko” totesi, että olisi ”erittäin hyvä”, jos työ- ja elinkeinotoimiston johtaja selvittäisi hänelle hallintolain velvoittavuutta. ”Esko” ei tunnu täysin mieltävän, että hän hoitaa julkista palvelutehtävää ja siksi hänen toimintaansa sovelletaan paitsi hallintolain säännöksiä myös rikoslain 40 luvun virkarikossäännöksiä.

Asiassa on riidatonta, että muun muassa antamalla neuvontaa ja vastaan­ottamalla työ- ja elin­keino­toimistoon saapuvia asiakirjoja aula­palvelu­henkilö­kunta hoitaa työ- ja elin­keino­toimiston aulassa julkista palvelutehtävää työ- ja elin­keino­toimiston lukuun. Kun asiakas antaa henkilökohtaisesti aulapalveluun asiakirjan, asiakirja on silloin saapunut viranomaiseen eikä se enää ole asiakkaan vastuulla, vaan asia on tullut vireille ja viran­omainen alkaa käsitellä asiakirjaa (hallinto­lain 2 luku).

Asiakirjan lähettäjälle on pyynnöstä annettava todistus asiakirjan kirjaamisesta tai muusta rekisteröinnistä.

Skannauksen kansilehti (”Lähete skannaukseen”) on hallinnon sisäinen asiakirja, eikä asiakas voi olla velvollinen sitä täyttämään, vaan sen täyttäminen on jo asiakirjan käsittelyä viranomaisessa. Nähdäkseni on myös hallinnon palvelu­peri­aatteen vastaista, että aula­palvelu­henkilö­kunta sinnikkäästi kieltäytyy täyttämästä kansi­lehteä ja niin muodoin vastaan­ottamasta ja käsittelemästä asia­kirjaa ja antamasta kuittia. Käytännössä asiakas joutuu toistuvasti käskyttämään ja uhkaamaan aula­palvelu­henkilö­kuntaa rikos­ilmoituksella, ennen kuin tämä suostuu hoitamaan laki­sääteisiä työ­tehtäviään ja palvelemaan asiakasta. Jos asiakkaalla ei ole oikeus­tieteellistä koulutusta eikä hän osaa pitää aula­palvelussa puoliaan, pystyy aula­palvelu­henkilö­kunta loukkaamaan hänen hallinto-oikeudellisia perus­oikeuksiaan aivan mieli­valtaisesti.

Lisäksi ”Esko” teeskenteli asioinnin aikana, ettei kuullut puhettani. Tuonasteinen lapsellinen uhmakkuus ei sovi julkisen palvelu­tehtävän hoitamiseen. Hänelle vaikuttaa tulleen yllätyksenä, että asiakas­palvelu­tehtävissä saattaa joutua palvelemaan asiakkaita.

Asiointikeskustelu tallennettiin sanelukoneella, joten ”Eskon” on turha ryhtyä sepittämään valheita tilanteen kulusta.

Erikseen joudun muistuttamaan, ettei ketään voida Suomessa velvoittaa käyttämään sähköisen asioinnin palveluita. Jos asiakasta kohdellaan syrjivästi sen takia, ettei hän käytä sähköisen asioinnin palveluita, sellainen menettely rikkoo Suomen perustus­lain 6 §:n ja hallinto­lain 6 §:n takaamaa yhden­vertaisuutta ja tasa­puolisuutta.

Sinänsä voidaan ymmärtää, että ette halua työttömien tuovan hiekkaa kengissään hienoon toimistoonne vaan haluatte heidät painostettavan, peloteltavan ja pakotettavan käyttämään sähköistä asiointipalvelua. Näin toimiston henkilökunnalle jää enemmän aikaa lokoisaan rupatteluun.

Pyydän myös, että minulle ilmoitetaan ”Eskon” sukunimi. Hänen oman lausumansa mukaan häntä on kielletty kertomasta sukunimeään. Minun on kuitenkin kohtuullista saada tietooni, kuka on julkista palvelu­tehtävää hoitaessaan yrittänyt erehdyttää minua lainsäädännön asioista. — Tämä on viran­omaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 13 §:n tarkoittama asia­kirja­pyyntö.

Haluan vielä erikseen tähdentää, että tämä kantelu on jouduttu laatimaan yksinomaan ”Eskon” menettelyn takia. Kukaan ei häntä ole pakottanut lausumaan hallintolain asioista totuudenvastaisesti eikä käyttäytymään pahatapaisesti; silti hän itse menetteli niin. Hän itse piti ”erittäin hyvänä” sitä, että työ- ja elinkeinotoimiston johtaja selvittäisi hänelle hallintolain velvoittavuutta.

Noudattamalla tarkoin lakia voisi työ- ja elinkeinotoimisto itse huomattavasti vähentää kanteluiden ja valitusten määrää. Rekrytoinnissa olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota tarjokkaiden luku- ja kirjoitustaitoon sekä käytöstapojen ja rehellisyyden noudattamiseen.

Vastannette edellä esittämääni ilman aiheetonta viivytystä.

Kunnioittavasti
[allekirjoitus]
Markus Lång

julkaisu

http://www.mlang.name/shame/TE-toimisto-valehtelee/Esko.html