| TYÖTTÖMYYSTURVAN MUUTOKSENHAKULAUTAKUNTA PL 124 00531 HELSINKI |
PÄÄTÖS Annettu 3.3.2011 Asianumero 6243/10/T |
Valituksenalaisen päätöksen antoi:
Kansaneläkelaitoksen C:n toimisto 6.8.2010
Päätös koskee: työmarkkinatukea
B:n työ- ja elinkeinotoimisto on 4.8.2010 antanut lausunnon, jonka mukaan A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 21.6.2010 alkaen, koska hän työllistyy päätoimisesti omassa työssään. Lausunnon perustelujen mukaan Taiteen keskustoimikunta on myöntänyt hakijalle 1 000 euron suuruisen apurahan. Hakija ei ole esittänyt pyydettyä kopiota apurahahakemuksesta, joten ei ole selvillä, mihin tarkoitukseen apuraha on myönnetty. Täten hakijan työllistymisen apurahatyössä ei voida todeta päättyneen.
Kansaneläkelaitoksen toimisto on B:n työ- ja elinkeinotoimiston antaman sitovan lausunnon perusteella hylännyt A:n työmarkkinatukihakemuksen 21.6.2010 alkaen, koska hän työllistyy päätoimisesti omassa työssään.
A on vaatinut päätöksen muuttamista ja työmarkkinatuen myöntämistä evätyltä ajalta esittäen muun muassa, että hänellä ei enää ole kyseistä apurahahakemusta eikä hän niin muodoin myöskään voi siitä kopiota toimi[t]taa. Apuraha myönnettiin tietokirjallisuuden kääntämiseen. A kertoo tehneensä kyseisen käännöstyön 31.5.–18.6.2010. Hänen vahingokseen ei voida harkita sitä, että Taiteen keskustoimikunnan päätös on sanamuodoltaan ylimalkainen eikä apurahan käyttötarkoitusta enemmälti mainita. Satunnainen, kertaluonteinen apuraha ei tee kenestäkään pysyvästi yrittäjää. A viittaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeeseen taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työttömyysturvan työvoimapoliittisiin edellytyksiin liittyvistä erityiskysymyksistä 9.3.2009 ja katsoo, että toiminnan laajuutta ja sitovuutta on ohjeen mukaan arvioitava työttömän oman ilmoituksen perusteella, kun hän ei voi kohtuudella näyttää väitettään toteen, ja tällöin on annettava määräaikainen työvoimapoliittinen lausunto. Työvoimaviranomainen ei ole lausunnossaan perustellut, miksi A:n omaan selvitykseen ei luoteta. A katsoo, että TE-toimisto on käyttänyt harkintavaltaansa asiassa väärin ja evännyt häneltä lainvastaisesti oikeuden työttömyysetuuteen. A katsoo myös että päätöstä ja työvoimapoliittista lausuntoa ei ole asianmukaisesti perusteltu eikä hänen asiaansa toimistossa ole hoidettu rehellisesti eikä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. A katsoo, että häneltä on vahingoittamistarkoituksessa haluttu evätä oikeus työttömyysetuuteen, koska hän on kiinnittänyt huomiota TE-toimistossa ilmenneisiin lainvastaisuuksiin ja horjuttanut työvoimaviranomaisen arvovaltaa kanteluillaan ja muilla kirjoituksillaan.
Työ- ja elinkeinotoimisto ja Kansaneläkelaitoksen toimisto ovat antaneet lausunnot, joiden johdosta A on toimittanut vastaselityksensä.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja määrää A:lle maksettavaksi työmarkkinatukea evätyltä ajalta, mikäli hän myös muutoin täyttää etuuden saamisen edellytykset.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta valitukset siltä osin kuin niissä on kritisoitu työ- ja elinkeinotoimiston virkailijoiden menettelyä.
Työttömyysturvalain 2 luvun 5 a §:n mukaan päätoimisesti omassa työssään 4 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, kun työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa.
Valituksenalaisessa päätöksessä A:n on katsottu työllistyneen päätoimisesti omassa työssään 21.6.2010 alkaen sillä perusteella, että hänelle on myönnetty 1 000 euron suuruinen apuraha, mutta hän ei ole esittänyt pyydettyä kopiota apurahahakemuksesta, joten ei ole selvillä, mihin tarkoitukseen apuraha on myönnetty. Tämän vuoksi on katsottu, että A:n työllistymisen apurahatyössä ei voida todeta päättyneen.
Kysymyksessä oleva kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan A:lle 8.4.2010 myöntämä ja 31.5.2010 maksettu apuraha on päätöksen mukaan perustunut kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunnan eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (236/1961) säännöksiin. Mainitun lain 1 §:n mukaan apuraha myönnetään vuosittain kirjailijoille ja kääntäjille sen johdosta, että heidän kirjoittamiaan tai kääntämiään kirjoja pidetään maksuttomasti käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Kyseessä on harkinnanvarainen apuraha, jota ei ole kohdennettu millekään apurahakaudelle ja joka myönnetään taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Apuraha on verotuksessa verovapaata tuloa.
Työministeriön ohjeessa taiteilijoiden ja tieteentekijöiden työttömyysturvan työvoimapoliittisista edellytyksistä on todettu muun muassa, että mikäli apurahakautta ei ole rahoitus- tai vakuutuspäätöksellä määritelty, arvioidaan apurahakausi jakamalla saatu apuraha taiteilija-apurahan kuukausimäärällä, joka vuoden 2009 tasossa on 1 525 euroa kuukaudessa. Vuoden 2010 taiteilija-apuraha on 1 558,55 euroa kuukaudessa. Tähän nähden ja ottaen huomioon apurahan tarkoitus ja suuruus, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:n ei voida katsoa työllistyvän päätoimisesti omassa työssään valituksenalaisen päätöksen mukaisena aikana 21.6.2010 alkaen yksinomaan sillä perusteella, että hänelle on myönnetty kyseinen kirjastoapuraha.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:ta on kuultu ennen työvoimapoliittisen lausunnon antamista hallintolain 34 §:ssä edellytetyllä tavalla ja että myös valituksenalainen päätös on perusteltu hallintolain 45 §:n edellyttämällä tavalla.
Työttömyysturvalaki 2 luku 4 § ja 2 luku 5 a §
Hallintolaki 34 § ja 45 §
Esittelijä
Riitta Männistö-Aho
Päätöksentekoon osallistuivat: Lauri Pelkonen, Jyrki Hollmen, Jarmo Pätäri, Jari Hjelt, Katriina Alaviuhkola ja Riitta-Maija Jouttimäki
valitusosoitus