Työ- ja elinkeinoministeriö lähettää ohessa TE-toimistoille ja ELY-keskuksille ministeriön ohjeen työttömyysturvan työvoimapoliittisista edellytyksistä. Tämän kirjeen liitteenä on lisäksi kaksi vertailutaulukkoa muutoksista.

Uuden ohjeen antaminen johtuu 1.7.2012 voimaan tulevista työttömyysturvalain muutoksista, jotka koskevat seuraamusjärjestelmää, ulkomaanmatkoja ja Työlinja-puhelinpalvelun oikeutta antaa työvoimapoliittisia lausuntoja. Muutoksilla selkeytetään työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää ja kannustetaan työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun ja työllistymisedellytyksien parantamiseen.

Ohjeella kumotaan työministeriön ohje ulkomaanmatkan vaikutuksesta työttömyysetuuden saamiseen. Lomarauhaohje, ohje työllistymistä edistävien palveluiden vaikutuksesta työttömyysetuuden saamiseen ja EU- työnhakua koskeva ohje kumotaan ja em. ohjeissa olevat asiat sisältyvät uuteen ohjeeseen. Samoin palveluprosessiohjeen työttömyysturvaa koskevat osat sisältyvät tähän ohjeeseen.

Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja sen aikaisia etuuksia koskevaa ohjetta (TEM/1258/07.02.02/2011) ja työnhakijan omaehtoista työttömyysetuudella tuettua opiskelua koskevaa ohjetta (TEM/427/03.01.05/2011) ei nyt päivitetä työttömyysturvalain muutosten johdosta. Em. ohjeet uudistetaan vuodenvaihteessa 2012–2013 julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Siirtymäsäännöksistä

Työnhakijan ulkomaanmatkaan, joka on alkanut ennen 1.7.2012, sovelletaan 30.6.2012 asti voimassa ollutta työttömyysturvalain 2 luvun 3 §:n säännöstä.

Työvoimapoliittisesti moitittavaan menettelyyn, joka on tapahtunut ennen lainmuutosten voimaantuloa 1.7.2012, sovelletaan 30.6.2012 saakka voimassa olleita työttömyysturvalain 2 ja 8 luvun säännöksiä. Työvoimapoliittinen lausunto työmarkkinoiden käytettävissä olosta, joka on annettu kumotun 2 luvun 8 §:n nojalla, pysyy voimassa myös 1.7.2012 jälkeen siihen saakka, kunnes työnhakija työssäolollaan tai muulla luotettavalla tavalla on osoittanut rajoituksen poistuneen.

Kumotun työttömyysturvalain 8 luvun 4 a §:n nojalla annetut viiden kuukauden työssäolovelvoitteet säilyvät voimassa 1.7.2012 jälkeenkin. Vanhojen työssäolovelvoitteiden siirtymäsäännöksistä ja täyttymisestä kerrotaan ohjeen osassa II.

Työttömyyspäivärahaa saavaan henkilöön, jonka kanssa on sovittu ennen 1.7.2012 laaditussa aktivointisuunnitelmassa kuntouttavasta työtoiminnasta, ei sovelleta 2 a luvun 12 §:ää hänen kieltäytyessään kuntouttavasta työtoiminnasta tai keskeyttäessään sen.

Työvoimapoliittisista lausunnoista

Lainmuutosten myötä otetaan käyttöön uudet työvoimapoliittisten lausuntojen sarjat 0Q ja 0W. Vanhoja lausuntokoodeja (esimerkiksi 0M7, 0R7–0R8) käytetään siirtymävaiheessa, kun työvoimapoliittinen lausunto annetaan 30.6.2012 asti voimassa olleiden työttömyysturvalain 2 ja 8 luvun säännösten perusteella. Uudet lausuntokoodit kerrotaan ohjeessa kyseisen asian kohdalla.

Vanhat lausuntokoodit poistetaan vähitellen käytöstä ilman erillistä ilmoitusta. Jos TE-toimistolle tulisi vielä myöhemmin annettavaksi työvoimapoliittinen lausunto vanhalla lausuntokoodilla esimerkiksi lausunnon korjaamisen tai työnhakijan tekemän valituksen vuoksi, toimiston tulee ottaa yhteyttä työ- ja elinkeinoministeriöön. Yhteydenotto tapahtuu URA:n palautejärjestelmän kautta (palaute.mol.fi). Viestiin on merkittävä lyhyesti mistä asiassa on kyse, asiakkaan nimi ja henkilötunnus sekä asiaa hoitavan TE-toimiston virkamiehen nimi ja puhelinnumero.

Tuija Oivo
osastopäällikkö
 
Johanna Nyberg
ylitarkastaja

Tämä ohje on voimassa 1.7.2012 alkaen toistaiseksi.
 
Tällä ohjeella kumotaan työministeriön 31.5.2005 antama ohje ulkomaanmatkan vaikutuksesta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta (0/2/2005 TM), työ- ja elinkeinoministeriön 7.4.2011 antama ohje työttömän työnhakijan oikeudesta pitää lomaa (TEM/308/03.01.04/2011), työ- ja elinkeinoministeriön 26.8.2011 antama ohje työllistymistä edistävien palveluiden vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta (TEM/1891/07.10.02/2011) ja työ- ja elinkeinoministeriön 29.12.20210 antama ohje työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä työnhakijoiden liikkuessa EU-maiden välillä.

Tämä ohje koskee työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä. Kun voimassa olevia ohjeita on tarpeen päivittää, tätä ohjetta täydennetään. Tähän ohjeeseen sisältyy seuraavat asiakokonaisuudet:

SISÄLLYSLUETTELO

OSA I   TYÖTTÖMYYSETUUDEN YLEISET TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET

1. Ulkomaanmatkan vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta
2. Työnhakijan oikeus pitää lomaa
2.1. Toimeentulo loman aikana
2.2. Kokoaikatyön hakeminen ja työvoimapoliittinen lausunto
2.3. TE-toimiston palvelut ja työnantajan tarjoama työ
2.4. Ns. pitkähkö poissaolo, työmarkkinatukea koskeva odotusaika ja työssäoloehdon voimassaolo
2.5. Muuta huomioon otettavaa

OSA II   TYÖTTÖMYYSTURVAN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ

1. Yleistä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästä
1.1. Työnhakijan mahdollisen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn selvittäminen ja työvoimapoliittisen lausunnon antaminen
2. Työstä eroaminen ja erottaminen
2.1. Pätevä syy työstä eroamiseen
2.2. Työvoimapoliittiset lausunnot
2.3. Työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen riitauttaminen
2.4. Virasta pidättäminen
3. Työstä kieltäytyminen
3.1. Pätevä syy työstä kieltäytymiseen
3.2. Korvauksettoman määräajan alkamisaika ja työvoimapoliittiset lausunnot
4. Ammattitaitosuoja
4.1. Ammattitaitosuojan edellytykset ja määrittäminen
4.2. Pätevä syy kieltäytyä ja erota ammattitaitosuojaa vastaamattomasta työstä
4.3. Ammattitaitosuojan kesto ja alkaminen uudelleen alusta
5. Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminen
5.1. Korvauksettoman määräajan pituus
5.2. Ilmoitus esteestä etukäteen
5.3. Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen
5.4. Työvoimapoliittinen lausunto
6. Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen
7. Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti
7.1. Velvollisuus toteuttaa työllistymissuunnitelmaa
7.2. Pätevä syy olla toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa
7.3. Työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävästä toimenpiteestä kieltäytyminen
8. Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen
8.1. Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen
8.2. Työllistymistä edistävän palvelun keskeyttäminen
8.3. Pätevä syy työllistymistä edistävän palvelusta kieltäytymiseen ja palvelun keskeyttämiseen
8.4. Valittaminen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä
9. Toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely
9.1. Työnhakijan menettelyjä menettelyn toistuvuus
9.2. Työssäolovelvoitteen täyttyminen
9.3. Työssäolovelvoitteen päättyminen ajan kulumisen perusteella
9.4. Työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen
10. Kumotun lainsäädännön mukaiset työssäolovelvoitteet

OSA III   TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUIDEN AJALTA MAKSETTAVA TYÖTTÖMYYSETUUS

1. Yleistä
2. Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavan suunnitelman käsite ja suunnitelman laatiminen sekä sopiminen työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta
2.1. Sopiminen palveluun osallistumisesta suunnitelmassa
2.2. Sopiminen osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun palvelun alkamisen jälkeen
3. Työkokeilu työpaikalla
4. Työelämävalmennus
5. Työharjoittelu
6. Työ- ja koulutuskokeilu
7. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastetut maahanmuuttajien palvelut
8. Kuntouttava työtoiminta
9. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta
10. Työnhakuvalmennus ja julkista työvoimapalvelua täydentävät palvelut
11. URA-merkinnöistä ja tulosteista

OSA IV   TYÖNHAKU TOISESSA EU- TAI ETA-MAASSA

1. Yleistä
2. Työttömän lähteminen työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan tai sopimusmaahan
3. Työttömän saapuminen työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta tai Sveitsistä
4. Muut EU-maiden (ml. Sveitsi) väliseen liikkuvuuteen liittyvät tilanteet (rajatyöntekijät)

OSA V   TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOIDEN HOITAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPA-ASIAT

1. Työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen Työlinjalla

OSA I   TYÖTTÖMYYSETUUDEN YLEISET TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET

1. Ulkomaanmatkan vaikutus oikeuteen saada työttömyysetuutta

Työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen myös ulkomaanmatkan ajalta, mikäli hän täyttää etuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä ja TE-toimiston tarjoamia palveluita matkasta huolimatta. Ulkomaanmatka ei ole pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta taikka keskeyttää palvelu. Työnhakijan oikeutta pitää lomaa käsitellään luvussa 2.

Työnhakija ei ole velvollinen ilmoittamaan ulkomaanmatkasta etukäteen TE-toimistolle. TE-toimisto ei seuraa ulkomaanmatkoja eikä anna niistä työvoimapoliittista lausuntoa etuuden maksajalle.

Työnhakijana pidetään TTL 2 luvun 1 §:n mukaan henkilöä, joka ilmoittaa TE-toimistolle työtarjouksia ja muita yhteydenottoja varten postiosoitteensa ja mahdolliset muut yhteystietonsa, joiden avulla hänet voidaan viivytyksettä tavoittaa. Jos työnhakija on ilmoittanut matkan aikaisen osoitteen ulkomailla, työtarjoukset ja muut yhteydenotot tulee lähettää hakijan ilmoittamaan osoitteeseen. Työtarjousta ei tällöin lähetetä e-kirjeenä, vaan tavallisena kirjeenä. Työnhakija vastaa siitä, että hänet tavoitetaan hänen ilmoittamastaan osoitteesta. Työnhakijan tulee ulkomaanmatkankin aikana olla suomalaisten työmarkkinoiden käytettävissä. Tämän vuoksi sillä, missä ajassa posti on perillä työnhakijan ilmoittamassa ulkomaan osoitteessa tai muilla postin kulkuun ulkomaille liittyvillä seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa mahdollisen työttömyysturvaseuraamuksen asettamista. Työtä voidaan tarjota myös puhelimitse. Työnhakija ei voi vedota siihen, ettei ole saanut matkan vuoksi tietoa tehdystä tarjouksesta ajoissa. Työnhakijalle ei aseteta seuraamusta tarjotusta työstä kieltäytymisestä, jos hän on sopinut työnantajan kanssa työn aloittamisesta myöhemmin ulkomaanmatkalta palattuaan.

Työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa tulisi sopia työnhakijalle tarjottavien työllistymistä edistävien palveluiden ajankohdasta. Näin työnhakija voi matkaa suunnitellessaan ottaa huomioon palvelun arvioidun alkamisajankohdan. Palvelun järjestämisen ajankohta ratkaistaan aina sen perusteella, milloin palvelu on työnhakijan mahdollisimman nopean työllistymisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisinta järjestää. Ulkomaanmatka ei ole peruste järjestää työllistymistä edistävää palvelua useassa eri osassa. Jos työnhakija sopii TE-toimiston ja palvelun järjestäjän kanssa palvelun aloittamisesta aiottua myöhemmin, kyse ei ole palvelusta kieltäytymisestä. Työllistymistä edistävän palvelun aloittamista käsitellään tarkemmin osan II luvussa 8.

TTL 1 luvun 8 §:n mukaan oikeus työttömyysetuuteen on Suomessa asuvalla työttömällä, ellei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johdu muuta. Suomessa asumisen ratkaisee Kansaneläkelaitos. TE-toimisto ei tutki Suomessa asumista eikä anna siitä työvoimapoliittista lausuntoa.

Työnhakijan oikeudesta työttömyyspäivärahaan EU- tai ETA-alueella tapahtuvan työnhaun aikana kerrotaan tämän ohjeen osassa IV. EU-lainsäädännön mukaisen työnhakumatkan aikana henkilö on toisen EU- tai ETA-maan työvoimaviranomaisten valvonnassa.

2. Työnhakijan oikeus pitää lomaa

Työtön työnhakija, joka ei ole voinut lyhyen työ- tai virkasuhteensa aikana pitää lomaa, voi ilmoittaa haluavansa pitää lomaa työ- tai virkasuhteen päättymisen jälkeen sinä aikana, jolloin hänelle ei esimerkiksi lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi makseta työttömyysetuutta. Työtön työnhakija päättää itse, pitääkö hän lomaa ja kuinka pitkän loman hän pitää. Loman pitäminen tarkoittaa sitä, ettei työtön työnhakija hae ilmoittamanaan aikana kokoaikatyötä eikä osallistu TE-toimiston palveluihin. Loma-aikana työnhakijalle voidaan tarjota työtä ja palveluita, mutta tarjoukset eivät ole työnhakijaa velvoittavia.

2.1. Toimeentulo loman aikana

Työnhakijalle, joka ei hae kokoaikatyötä samalta ajanjaksolta, jolta hänelle ei voida maksaa työttömyysetuutta lomakorvauksen tai muun työnantajan maksaman taloudellisen etuuden (esimerkiksi ns. kultaisen kädenpuristuksen) jaksotuksen takia, ei aiheudu loman pitämisestä ylimääräistä etuudenmenetystä. Tässä ohjeessa esitetty ei vaikuta lomakorvauksen jaksottamisen ajankohtaan.

TTL 3 luvun 6 §:ssä säädetään, että yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä lain taikka työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien henkilön viimeisimmästä työsuhteesta seiaman palkan perusteella. Käytännössä TTL 3 luvun 6 §:n säännös tarkoittaa sitä, että lomakorvaus jaetaan työttömyysturvalainsäädännön mukaisesti lasketulla päiväpalkalla ja jakolaskun tulos osoittaa, kuinka monelta arkipäivältä (viisi päivää viikossa) työttömyysetuutta ei voida maksaa.

Työnhakija voi todeta saamastaan palkkalaskelmasta tai tiedustella työnantajalta, kuinka monen päivän palkkaa hänelle työsuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus vastaa. Tämän tiedon perusteella työnhakija voi arvioida, kuinka pitkältä ajalta hän menettää työttömyysetuuden lomakorvauksen jaksotuksen vuoksi.

Työnhakija ratkaisee aina itse, miltä ajalta hän ei hae kokoaikatyötä. Työnhakija kantaa itse riskin esimerkiksi siitä, ettei hänen TE-toimistolle ilmoittamansa loma-aika vastaa työttömyysetuuden maksajan tekemää lomakorvauksen jaksotusaikaa. Työnhakija ei voi takautuvasti muuttaa ilmoittamaansa aikaa. Työttömyysetuuden saamiseen liittyvä omavastuuaika ei kulu työnhakijan ilmoittamana loma-aikana.

TE-toimiston velvollisuus informoida työnhakijaa rajoittuu JTPL 3 luvun 8 §:n mukaan työttömyysetuuden osalta työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen saamisen keskeisiin työvoimapoliittisiin edellytyksiin. TE-toimiston tehtäviin ei kuulu esimerkiksi lomakorvauksen jaksotusajan laskeminen tai muiden työttömyysetuuden maksajan toimivaltaan kuuluvien etuuden saamisen edellytysten arviointi.

2.2. Kokoaikatyön hakeminen ja työvoimapoliittinen lausunto

TTL 2 luvun 1 §:ssä säädetään työttömyysetuuden saamisen yleisistä edellytyksistä. Näihin edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että työnhakijaksi TE-toimistoon rekisteröitynyt henkilö hakee kokoaikatyötä. Työnhakija voi milloin tahansa ilmoittaa, ettei hän halua ilmoittamanaan aikana hakea kokoaikatyötä, vaan pitää lomaa. Loman pitämiseen liittyvä ilmoitus on voimassa aikaisintaan siitä päivästä, kun ilmoitus on saapunut TE-toimistolle. Työnhakijan oma ilmoitus asiasta riittää. Ilmoituksen ei tarvitse olla kirjallinen. Esimerkiksi puhelimitse tehty ilmoitus kirjataan annettavan työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin.

Työnhakijan ilmoitettua TE-toimistolle ajan, jona hän ei [hae] kokoaikatyötä, toimisto antaa viipymättä työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon 0A2 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän ei hae kokoaikatyötä < LiittyvaPvm > lähtien (TTL 2 luku 1 §)). Lausunnon perusteluihin merkitään, että työnhakija on ilmoittanut pitävänsä lomaa työsuhteen päättymisen jälkeen ajalla xx.xx.–xx.xx.20xx. Samalla annetaan esteetön työvoimapoliittinen lausunto työnhakijan ilmoittaman loma-ajan loppumisesta lukien, jos tiedossa ei ole etuuden maksatuksen estäviä TE-toimiston selvitettäväksi kuuluvia seikkoja. Työnhakijan työllisyyskoodi loma-aikana on 5 (työvoiman ulkopuolella oleva). Työnhakijan ilmoittamaa loma-aikaa koskeva lausunto 0A2 annetaan tai postitetaan aina tiedoksi työnhakijalle.

2.3. TE-toimiston palvelut ja työnantajan tarjoama työ

Kun työnhakija ilmoittaa TE-toimistolle, ettei hän hae kokoaikatyötä ilmoittamanaan loma-aikana, TE-toimiston tulee kertoa työnhakijalle, että hänelle voidaan tehdä työtarjouksia ja tarjota TE-toimiston palveluita. Hakijalle on kerrottava myös siitä, ettei häneltä edellytetä ilmoitettuna loma-aikana toimenpiteitä TE-toimiston tai työnantajien yhteydenottojen perusteella.

Työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä TE-toimiston tai työnantajan tarjoamasta työstä ja TE-toimiston palveluista sekä silloin, kun työ tai palvelu ajoittuisi loma-aikaan, että silloin kun tarjottu työ tai palvelu edellyttäisi työnhakijalta toimenpiteitä loman aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei työnhakijalta edellytetä toimenpiteitä, jos esimerkiksi ennen ilmoitettua loma-aikaa tehty työtarjous saapuu hakijalle loma- aikana. Työtarjouksen katsotaan lähtökohtaisesti saapuneen hakijalle viidentenä arkipäivänä tarjoukseen merkityn päivämäärän jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi ilmoitettuna loma-aikana tehty työtarjous työhön, jota on mahdollista hakea vielä loman päätyttyä, velvoittaa työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä.

Jos työnhakija jättää loma-aikana hakematta osoitettua työtä tai aloittamatta palvelun, hakijalle ei tehdä selvityspyyntöä eikä asiasta anneta työvoimapoliittista lausuntoa tai tiedotetta työttömyysetuuden maksajalle.

Työnantaja voi tarjota työnhakijalle työtä myös suoraan. Jos työtä on tarjottu työnhakijan TE-toimistolle ilmoittaman loman aikana, hakijalla on pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä. Asian arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että työ olisi alkanut vasta ilmoitetun loman jälkeen. Hakijalle ei tehdä selvityspyyntöä eikä asiasta anneta työvoimapoliittista lausuntoa tai tiedotetta työttömyysetuuden maksajalle.

2.4. Ns. pitkähkö poissaolo, työmarkkinatukea koskeva odotusaika ja työssäoloehdon voimassaolo

TTL 2 luvun 11 §:ssä säädetään korvauksettoman määräajan asettamisesta, 5 luvun 10 §:ssä työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon voimassaolon lakkaamisesta työmarkkinoilta poissaolon takia ja 8 luvun 4 §:ssä työmarkkinatuen odotusajasta. Kaikkien mainittujen säännösten osalta on merkitystä sillä, onko henkilö ollut työnhakijana TE-toimistossa. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisukäytännön perusteella henkilö ei ole säännöksissä tarkoitetulla tavalla työnhakijana TE-toimistossa aikana, jona hän on ilmoittanut, ettei hän hae kokoaikatyötä. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan kyse ei ole myöskään pätevästä syystä olla poissa työmarkkinoilta.

2.5. Muuta huomioon otettavaa

TE-toimisto tutkii työttömyysetuuden työvoimapoliittiset edellytykset normaaleiden menettelytapojensa mukaisesti siitä huolimatta, että työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen olisi annettu kielteinen työvoimapoliittinen lausunto 0A2 hakijan ilmoitettua pitävänsä lomaa. Näin toimitaan työttömyysturva-asian käsittelyn tarpeettoman viivästymisen estämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työstä eroamista tai yritystoimintaa koskevat selvityspyynnöt tehdään ilman aiheetonta viivästystä heti työsuhteen päätyttyä eikä vasta hakijan ilmoittaman loma-ajan päätyttyä.

OSA II   TYÖTTÖMYYSTURVAN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ

1. Yleistä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästä

Työttömyysturvajärjestelmässä on periaatteena, että työnhakijan aiheutettua itse työttömyytensä tai työttömyyden pitkittymisen hän menettää oikeutensa työttömyysetuuteen joko määräajaksi tai toistaiseksi. Työnhakijan katsotaan aiheuttavan työttömyytensä pitkittymistä esimerkiksi silloin, kun hän kieltäytyy osallistumasta TE-toimiston palveluihin työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitulla tavalla.

Työttömyysturvan seuraamusjärjestelmässä työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn seuraamuksina käytetään työnhaun voimassaolon lakkaamista, josta säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002), sekä korvauksettomia määräaikoja eli ns. karensseja ja työssäolovelvoitteita, joista säädetään TTL:ssa.

Korvaukseton määräaika tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä vähintään 15, 30, 60 tai 90 päivän ajalta työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia. Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimiseen tai tarkistamiseen liittyvän työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia asetettu korvaukseton määräaika kestää vähintään 15 tai 30 päivää, mutta voi olla voimassa tämän jälkeenkin siihen asti, kun suunnitelma saadaan laadittua tai tarkistettua.

Työssäolovelvoite tarkoittaa työttömyysetuuden menettämistä toistaiseksi. Oikeus etuuteen palautuu, kun henkilö on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, opiskellut päätoimisesti, työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin tietyn ajan.

Siltä osin kun TTL 2 a luvun säännökset vastaavat aiemmin voimassa olleita TTL 2 luvun säännöksiä, noudatetaan aiempaa vakiintuneeksi katsottavaa soveltamiskäytäntöä.

1.1. Työnhakijan mahdollisen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn selvittäminen ia työvoimapoliittisen lausunnon antaminen

TTL 2 a luvun säännösten mukaan työnhakija menettää oikeutensa etuuteen henkilön meneteltyä työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Oikeuteen saada työttömyysetuutta vaikuttaa siten henkilön menettely jo ennen hänen rekisteröitymistään työnhakijaksi. Harkitessaan selvityspyynnön tekemistä työnhakijalle mahdollisen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia TE-toimiston tulee noudattaa seuraavia periaatteita:

1. Jos työnhakijan menettelystä voi seurata korvauksettoman määräajan asettaminen, selvityspyyntö tehdään, jos korvauksettomalla määräajalla olisi tosiasiallisesti vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta.

Esimerkki: Henkilö on eronnut työstä 30.6.2012 ja ilmoittautuu työnhakijaksi 1.10.2012. Koska mahdollisella 30 tai 90 päivän korvauksettomalla määräajalla ei olisi vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta, työnhakijalta ei pyydetä selvitystä työstä eroamisesta eikä asiasta mainita 1.10.2012 alkaen mahdollisesti annettavassa työvoimapoliittisessa lausunnossa.

2. Jos TE-toimisto on jättänyt selvityspyynnön tekemättä l. kohdan perusteella, työnhakijan kyseessä olevaa menettelyä ei selvitetä myöhemminkään, vaikka menettelyllä voisi myöhemmin tapahtuvien seikkojen takia olla vaikutusta TTL 2 a luvun 14 §:n mukaisen työssäolovelvoitteen asettamiseen työnhakijan toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteella.

Esimerkki: Henkilö on eronnut työstä 30.6.2012 ja ilmoittautuu työnhakijaksi 1.10.2012. Koska mahdollisella 30 tai 90 päivän korvauksettomalla määräajalla ei olisi vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta, työnhakijalta ei pyydetä selvitystä työstä eroamisesta eikä asiasta mainita 1.10.2012 annettavassa työvoimapoliittisessa lausunnossa.

Työnhakijalle tehdään 3.10.2012 työtarjous, josta hän kieltäytyy ilman pätevää syytä. TE-toimisto asettaa työnhakijalle työstä kieltäytymisen perusteella korvauksettoman määräajan. Työstä eroamista 30.6.2012 alkaen ei tutkita. Asiaan ei ole vaikutusta esimerkiksi sillä, että TE-toimisto selvittää työnhakijan työttömyysturva-asiaa kokonaisuudessaan vasta 10.10.2012. Työnhakijoiden yhdenvertaisuuden takia ratkaisu työstä eroamisen selvittämättä jättämisestä tehdään työnhakijaksi rekisteröitymispäivän tietojen perusteella.

3. Soveltamiskäytännössä on katsottu vakiintuneesti, että henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä, kun työtarjous on tehty yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä olevalle työnhakijalle, päätoimiselle opiskelijalle taikka päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä työllistyvälle henkilölle. Näissä tilanteissa työnhakijalta ei pyydetä selvitystä eikä asiasta mainita mahdollisesti muusta syystä annettavissa työvoimapoliittisissa lausunnoissa. Samoin toimitaan, jos työtarjous on tehty työhön, josta kieltäytymiseen työnhakijalla on varmuudella ollut pätevä syy ammattitaitosuojan perusteella. Näissä tilanteissa ei ole merkitystä sillä, milloin työtä olisi tullut hakea tai milloin se olisi alkanut. Jos TE-toimisto on jättänyt selvityspyynnön tekemättä, menettelyä ei selvitetä myöhemminkään, vaikka esimerkiksi päätoimisen yrittäjän lausunto kumoutuisi työnhakijan tekemän valituksen johdosta.

2. Työstä eroaminen ja erottaminen

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 90 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on ilman pätevää syytä itse eronnut työstä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen. Jos työn jäljellä oleva kesto olisi ollut enintään viisi päivää, korvaukseton määräaika on 30 päivää. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on aina työsuhteen päättymistä seuraava päivä. Korvauksettoman määräajan asettamisesta työstä kieltäytymisen perusteella säädetään TTL 2 a luvun 1 §:ssä.

Säännöksen sanamuoto tarkoittaa käytännössä sitä, että TE-toimiston tulee seuraavissa tilanteissa pyytää työnhakijalta selvitystä työsuhteen päättymissyystä ja arvioida, tuleeko työnhakijalle asettaa korvaukseton määräaika:

• työnantaja tai työntekijä purkaa työsopimuksen koeajan perusteella
• työnantaja tai työntekijä purkaa työsopimuksen
• työsopimusta pidetään purkautuneena
• työnantaja irtisanoo työsopimuksen työntekijän henkilöön liittyvistä syistä
• työntekijä irtisanoo työsopimuksen
• asiakirjoista tai muutoin ilmenee, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen muuttamisesta määräaikaiseksi ja määräaikaisuus päättyy
• työsuhde päättyy työnantajan ja työntekijän tekemän sopimuksen perusteella

TE-toimiston ei tule seuraavissa tilanteissa pyytää selvitystä työsuhteen päättymissyystä:

• työsuhde päättyy työsopimuksen määräaikaisuuden takia
• työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisella tai tuotannollisella perusteella
• työsuhde päättyy työnantajan konkurssin tai kuoleman takia

2.1. Pätevä syy työstä eroamiseen

TTL:ssa ei ole säädetty tyhjentävästi pätevästä syystä työstä eroamiseen. TTL 2 a luvun 2 §:n mukaan, henkilöllä on pätevä syy erota työstä, kun työtä ei voida pitää henkilön työkyky huomioon ottaen sopivana tai kyse on työsopimuslain (55/2001) 8 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuista tapauksista, toisin sanoen tilanteista, joissa työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus. Lisäksi TTL 2 a luvun 3 §:ssä on säädetty pätevästä syystä työstä eroamiseen työpaikan sijainnin ja työmatkan perusteella. Harkittaessa, onko henkilöllä pätevä syy työstä eroamiseen, TE-toimiston tulee huomioida myös jäljempänä ammattitaitosuojasta lausuttu.

Työnhakijalta ei aina voida edellyttää, että hän osaisi vedota TTL:ssa tarkoitettuun pätevään syyhyn. Erityisesti tämä tulee esiin arvioitaessa työpaikan sijaintia työssäkäyntialueen ulkopuolella ja työmatkan pituutta. Jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi paremmin, TE-toimiston tulee tarvittaessa viran puolesta ottaa mainitut seikat huomioon selvitettäessä työnhakijan työstä eroamista. Seikat otetaan huomioon, jos käytettävissä olevan selvityksen perusteella on ilmeistä, että henkilöllä olisi ollut pätevä syy menettelyynsä. Tarvittaessa voidaan pyytää lisäselvitystä.

Terveydelliset syyt

Työnhakijan vedotessa työstä eroamisen syynä siihen, ettei työ ole hänen työkykyynsä nähden sopivaa, hänen edellytetään esittävän asiasta lääkärinlausunnon tai muuta lääketieteellistä selvitystä, jossa otetaan kantaa kyseisen työn soveltuvuuteen.

Työsopimuslaissa tarkoitettu purkuperuste

Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijä voi työsopimuslain esitöiden (HE 157/2000 vp) mukaan purkaa työsopimuksen esimerkiksi, kun työnantaja tai tämän sijainen törkeästi vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla tai muutoin loukkaa työntekijää. Työntekijällä voi olla oikeus purkaa työsopimus myös silloin, kun hänelle ei anneta riittävästi työtä tai kun palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti.

Työsopimuslain esitöissä korostetaan sitä, että työsuhteen purkamisen syyn tulee olla erittäin painava. Tämän vuoksi esimerkiksi vähäiseksi katsottava viivästys tai muu epäselvyys palkanmaksussa ei välttämättä ole sellainen, että se voitaisiin katsoa TTL:ssa tarkoitetuksi päteväksi syyksi erota työstä. Työturvallisuuteen liittyvien seikkojen osalta on vakiintuneesti katsottu, että henkilön tulee lähtökohtaisesti pyrkiä selvittämään asiaa ammattiliittonsa tai työsuojeluviranomaisten avustuksella ennen työsuhteen päättämistä.

Työstä eroaminen työpaikan sijainnin perusteella

TTL 2 a luvun 3 §:n 1 kohdan mukaan työnhakijalla on pätevä syy erota työstä, jos

1. työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella TAI
2. työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, mutta työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia.

Pätevä syy erota työstä edellä mainituilla perusteilla on voimassa kolme kuukautta työsuhteen alkamisesta. Määräaika perustuu siihen, ettei säännöksellä ole tarkoitettu luoda yleistä pätevää syytä irtisanoutua työstä työttömyysetuutta menettämättä. Tavoitteena on ollut kannustaa työttömiä kokeilemaan työssäkäyntiä esimerkiksi työssäkäyntialueen ulkopuolella ilman työttömyysetuuden menettämisen uhkaa.

Työssäkäyntialueesta säädetään TTL 1 luvun 8 §:ssä. Työssäkäyntialue ulottuu 80 kilometrin etäisyydelle henkilön tosiasiallisesta asuinpaikasta. Jos muuhun arvioon ei ole aihetta, henkilön tosiasiallisena asuinpaikkana pidetään hänen työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään merkittyä osoitettaan. Työssäkäyntialueen määrittelystä on kerrottu tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa työssäkäyntialueista ja alueellisen liikkuvuuden tukemisesta (TEM/1182/03.01.04/2010).

Työssäkäyntialueella sijaitsevan työn osalta arvioitaessa päivittäiseen työmatkaan käytettävää aikaa otetaan joukkoliikenteen lisäksi huomioon esimerkiksi oman auton ja polkupyörän käyttömahdollisuus sekä mahdollisuus kävellä työmatka. Työmatkaan kuluvaa aikaa laskettaessa huomioidaan aika, joka henkilöllä kuluu matkaan hänen asuinpaikastaan työpaikan osoitteeseen yleistä tietä pitkin normaaleissa sää- ja muissa olosuhteissa. Keskimääräisen matka-ajan tarkastelu tarkoittaa sitä, että tarkastelussa otetaan huomioon työmatkaan normaalitilanteessa keskimäärin kuluva aika. Näin ollen pätevää syytä erota työstä ei ole tällä perusteella, jos työmatkaan kuluva aika on esimerkiksi joinakin viikonpäivinä tai kesäaikana julkisen liikenteen aikatauluista johtuen tavanomaista pidempi.

Matka-aikaa laskettaessa otetaan huomioon myös kulkuvälineiden vaihtaminen odotusaikoineen. Sen sijaan aikaa, joka työmatkaan kaikkinensa kuluu, kun siihen yhdistetään esimerkiksi lasten vieminen hoitopaikkaan, ei huomioida. Jos työnantaja edellyttää työntekijältä liikkumista työpisteestä toiseen työpäivän aikana, työpisteiden välistä matka-aikaa ei huomioida päivittäistä työmatkaan kuluvaa aikaa laskettaessa.

Työstä eroaminen ja muutto perhesyistä toiselle paikkakunnalle

TTL 2 a luvun 3 §:n 2 kohdan mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

1. henkilö muuttaa viikon kuluessa työsuhteen päättymisestä toiselle paikkakunnalle,
2. hänen puolisollaan on kyseisellä paikkakunnalla toimeentulon turvaava pysyväisluonteinen työ tai yritystoimintaa JA
3. työpaikka sijaitsee uuden asuinpaikan mukaan määräytyvän työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos työpaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia.

Säännöksen soveltaminen ei edellytä esimerkiksi sitä, että puolisoilla olisi yhteisiä lapsia eikä sitä, että puolisot olisivat jo asuneet yhdessä. Puolisolla tarkoitetaan avio- ja avopuolisoa sekä rekisteröityä parisuhdetta.

Toimeentulon turvaavalla pysyväisluontoisella työllä tarkoitetaan sekä pitkiä määräaikaisia että toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Esimerkiksi kesätyö tai opintoihin liittyvä harjoittelu ei täytä tätä edellytystä, mutta työskentely saman tai samojen työnantajien palveluksessa toisiaan seuraavissa määräaikaisissa työsuhteissa voidaan katsoa pysyväisluonteiseksi työskentelyksi. Pysyväisluontoisena pidetään ainakin työtä, joka kestoltaan riittää täyttämään työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon. Toimeentulon tulee olla turvattu siten, ettei puolisolla ole oikeutta esimerkiksi soviteltuun työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen.

Säännös koskee vain tilannetta, jossa henkilö irtisanoutuu työstään ennen muuttoa. Jos henkilö irtisanoutuu vasta muuton jälkeen, TE-toimiston tulee arvioida TTL 2 a luvun 2 §:n perusteella, onko henkilöllä ollut työvoimapoliittisesti arvioituna pätevä syy menettelyynsä. Jotta irtisanoutumiseen olisi pätevä syy, muuttamiselta ja irtisanoutumiselta edellytettäisiin ajallista yhteyttä. Muulta osin tulkinnassa tulee noudattaa edellä TTL 2 a luvun 3 §:n 2 kohdasta kerrottua.

Työstä eroaminen työn suorittamispaikan muuttuessa

TTL 2 a luvun 3 §:n 3 kohdan mukaan henkilöllä on pätevä syy erota työstä, jos

1. työn suorittamispaikka muuttuu työsuhteen aikana, JA
2. uusi työn suorittamispaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos uusi työn suorittamispaikka sijaitsee työssäkäyntialueella, työmatkoihin kuluisi päivittäin kokoaikatyössä keskimäärin yli kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia.

Säännöksen tarkoituksena on saattaa kaikki työn suorittamispaikan muutosten takia työttömäksi jäävät henkilöt samaan asemaan työttömyysetuuden saamisen osalta siitä riippumatta, olisiko heidän työsuhteeseensa sovellettavien ehtojen, lähinnä työsopimuksen ja työehtosopimuksen, perusteella tullut siirtyä työhön uuteen työn suorittamispaikkaan.

Jos työntekijän tulisi työsuhteeseen sovellettavien ehtojen mukaan ottaa vastaan työnantajan tarjoama työ toisesta työn suorittamispaikasta ja työtekijä irtisanoutuu, TE-toimiston tulee selvittää, onko henkilöllä ollut edellä mainittujen edellytysten perusteella pätevä syy menettelyynsä.

Jos työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ei ole sovittu työnantajan mahdollisuudesta osoittaa työtä uudesta työn suorittamispaikasta eikä työntekijä halua siirtyä uuteen työn suorittamispaikkaan ja työsuhde tästä syystä päättyy, TE-toimiston tulee arvioida asiaa työstä kieltäytymisenä. Edellä mainittua vastaavista alueelliseen liikkuvuuteen liittyvistä pätevistä syistä kieltäytyä tarjotusta työstä on säädetty TTL 2 a luvun 6 §:ssä.

Edellisissä kappaleissa kerrotuissa tilanteissa työnantaja voi tarjota työtä uudesta työn suorittamispaikasta myös työsopimuksen irtisanomisen vaihtoehtona. Jos työntekijä ei halua siirtyä uuteen työn suorittamispaikkaan vaikka hänellä työsuhteen ehtojen mukaan olisi tähän velvollisuus ja työntekijä irtisanotaan, hänen oikeuttaan työttömyysetuuteen ratkaistaessa selvitetään, onko työnhakija itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen. TTL 2 a luvun 3 §:n 3 kohdasta ilmenevää periaatetta voitaisiin soveltaa myös tässä tilanteessa.

TE-toimiston voi olla melko vaikeaa selvittää ja arvioida työnhakijan aiemman työsuhteen ehtoja. Työnhakijan täyttäessä edellä mainitut edellytykset ja TE-toimiston katsoessa, ettei työttömyysetuuden maksamiselle ole työvoimapoliittista estettä, TE-toimiston ei tarvitse ilmoittaa työvoimapoliittisessa lausunnossa sitä, onko asia ratkaistu työstä eroamista vai työstä kieltäytymistä koskevien säännösten perusteella. Jos työnhakija ei täytä edellä mainittuja edellytyksiä ja hänelle tultaisiin asettamaan korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite, asia on selvitettävä. Sovellettavalla säännöksellä on merkitystä muun muassa korvauksettoman määräajan pituuteen.

Sopimus työsuhteen päättymisestä ja ns. tukipaketista

Jos tukipakettia tai muuta sopimusta työsuhteen päättymisen ehdoista tarjotaan henkilölle, joka yt- neuvottelujen jälkeen on valittu irtisanottavaksi, ja henkilö tässä tilanteessa hyväksyy järjestelyn, kysymyksessä ei ole työsuhteen päättyminen työntekijästä johtuvasta syystä tai työntekijän omasta pyynnöstä, eikä henkilölle tule asettaa korvauksetonta määräaikaa. Vaikka henkilö on allekirjoittanut työsuhteen päättymistä koskevan sopimuksen työnantajansa kanssa, hänellä ei kyseessä olevassa tilanteessa ole ollut tosiasiallista valinnan mahdollisuutta, koska hänet on joka tapauksessa jo valittu irtisanottavaksi.

Jos sen sijaan henkilö vapaaehtoisesti ilmoittautuu halukkaaksi ottamaan tukipaketin tai tekemään muun sopimuksen työsuhteen päättymisestä, vaikka hän ei ole irtisanottavien henkilöiden joukossa tai jopa ennen kuin irtisanottavista henkilöistä on yrityksessä päätetty, henkilön on katsottava eronneen työstä omasta pyynnöstään.

2.2. Työvoimapoliittiset lausunnot

Työstä eroamiseen liittyvät työvoimapoliittiset lausunnot ovat Q-sarjan lausuntoja. Jos työnhakijalla on ollut pätevä syy erota työstä, TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle muiden etuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessä lausunnon 0M1.

Jos työnhakijalla ei ole ollut pätevää syytä erota työstä, joka olisi kestänyt yli viisi päivää, hänelle asetetaan 90 päivän korvaukseton määräaika antamalla työvoimapoliittinen lausunto 0Q1 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on < szLiittyvaPvm > eronnut työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen (TTL 2 a luku 1 §)). Liittyväksi päiväksi merkitään työsuhteen viimeinen päivä.

Jos työn jäljellä oleva kesto olisi ollut enintään viisi päivää, annettava lausunto on 0Q2 (Hakija on ollut työssä, joka olisi kestänyt enintään viisi päivää. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on < szLiittyvaPvm > eronnut työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen päättymisen (TTL 2 a luku 1 §)). Liittyväksi päiväksi merkitään työsuhteen viimeinen päivä.

2.3. Työsopimuksen irtisanomisen tai purkamisen riitauttaminen

Jos työntekijä on kolmen kuukauden kulussa työsuhteen päättymisestä todisteellisesti riitauttanut työsopimuksensa irtisanomisen tai purkamisen, hänelle ei lähtökohtaisesti aseteta työsuhteen päättymisen aiheuttamisesta korvauksetonta määräaikaa ennen kuin riitautusasia on käsitelty.

Riitauttamista koskeva säännös (TTL 2 a luvun 1 §:n 3 momentti) koskee seuraavia tilanteita:

1. työnantaja on irtisanonut työsopimuksen työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tai merityösopimuslain (756/2011) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella, toisin sanoen työntekijästä johtuvista syistä tai
2. työnantaja on purkanut työsopimuksen työsopimuslain 8 luvun 1 §:n 1 momentin tai merityösopimuslain 9 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella.

Edellä mainittu luettelo työsopimuslain ja merityösopimuslain kohdista on tyhjentävä. Tämän vuoksi työnhakijan riitautettua esimerkiksi koeaikapurun TE-toimiston tulee käsitellä työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen ilman, että odotetaan riitautusasian ratkaisua.

Työnhakijalle ei aseta korvauksetonta määräaikaa tai työssäolovelvoitetta ennen riitautusasian päättymistä myöskään silloin, jos hän on riitauttanut virkasuhteen irtisanomisen tai purkamisen. Tämä perustuu TTL 1 luvun 5 §:ään, jossa säädetään, että TTL:a sovellettaessa virkasuhteessa tehtävä työ ja virkasuhteeseen liittyvä asia rinnastetaan työsuhteeseen ja työsopimusasiaan. Jos työnhakijalle on jo asetettu korvaukseton määräaika kun TE-toimisto saa tiedon riitautuksesta, asia käsitellään uudelleen.

Työsopimuksen riitauttamista koskevassa säännöksessä mainittu todisteellinen riitauttaminen tarkoittaa ainakin seuraavia toimenpiteitä:

1. kanteen nostaminen käräjäoikeudessa
2. ammattiliiton ilmoitus työnantajalle siitä, että liitto pitää työsopimuksen irtisanomista tai purkamista perusteettomana ja vaatii korvausta tai asiaa koskevaa neuvottelua
3. virkasuhteisen työntekijän osalta oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekeminen.

Säännöksessä tarkoitettua todisteellista riitauttamista ei ole esimerkiksi ammattiliiton selvityspyyntö työnantajalle työsuhteen päättämisen perusteista tai henkilön oma ilmoitus työnantajalle siitä, että hän pitää irtisanomista tai purkamista laittomana. Tämä johtuu siitä, että nämä toimet eivät välttämättä johda selkeään lopputulokseen, jonka perusteella TE-toimisto voisi todeta, onko työnhakija itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen työvoimapoliittisesti moitittavalla menettelyllään.

Jos työntekijän tekemä riitautus on ilmeisen aiheeton, TE-toimisto voi käsitellä työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen odottamatta riitautusasian ratkaisua. Työvoimapoliittinen lausunto annetaan tällöin sitovana (lähinnä lausunnoilla 0M1, 0Q1, 0Q2 tai 0P9). Jos asiassa myöhemmin ilmenee uutta selvitystä, TE-toimisto voi ottaa asian itseoikaisuna uudelleen käsiteltäväksi. Näin voidaan toimia myös esimerkiksi silloin, kun työntekijän tekemä riitautus ei ole täyttänyt edellä kerrottuja edellytyksiä.

Jos jo alun perin on selvää, ettei työnhakija ole aiheuttanut työsuhteen päättymistä työvoimapoliittisesti moitittavalla menettelyllään, TE-toimisto voi antaa asiaa koskevan sitovan työvoimapoliittisen lausunnon (esimerkiksi 0M1), vaikka työsuhteen päättyminen olisi riitautettu. Asia on tällöin loppuun käsitelty, eikä työnhakijan edellytetä toimittavan TE-toimistolle tietoa riitautusasian lopputuloksesta.

Työnhakijan riitautettua todisteellisesti työsopimuksen irtisanomisen TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle muiden etuuden maksamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessä lausunnon 0Q4 (Työttömyysetuuden maksamiselle ei ole työvoimapoliittista estettä < szAlkamisPvm > – < szPaattymisPvm >. Hakija on todisteellisesti riitauttanut < szLiittyvaPvm > päättyneen työsuhteen irtisanomisen tai purkamisen (TTL 2 a luku 1 § 3 mom)).

Lausunnon 0Q4 antamisen yhteydessä TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle tämän velvollisuudesta toimittaa TE-toimistolle tieto riitautusasian lopputuloksesta. Ilmoitusvelvollisuudesta voi mainita lausunnon 0Q4 perusteluissa. TE-toimiston tulee seurata selvityksen toimittamista esimerkiksi tiedustelemalla hakijalta asiaa muun asiakaspalvelun yhteydessä, ja ainakin kun lausunnon antamisesta on kulunut kuusi kuukautta. Kun selvitys saadaan, TE-toimisto ratkaisee, tuleeko hakijalle asettaa takautuvasti korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite työsuhteen päättymisestä lukien. Asia käsitteleminen ei edellytä hakijan suostumusta, mutta hakijalle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi. Seuraamuksen asettamista harkittaessa ei voida ottaa huomioon esimerkiksi sitä, että takautuvasti asetettavasta korvauksettomasta määräajasta tai työssäolovelvoitteesta voi seurata etuuden takaisinperintä.

2.4. Virasta pidättäminen

TTL 1 luvun 5 §:n 1 momentin 14 kohdan ja 2 luvun 1 §:n mukaan virasta pidätetyllä virkamiehellä voi olla oikeus työttömyysetuuteen ns. lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella. Koska virasta pidätetty virkamies on kuitenkin työnantajan käsityksen mukaan toiminut velvollisuuksiensa vastaisesti, työttömyysetuutta ei aina ole perusteltua maksaa heti virasta pidättämisen alkamisen jälkeen. Tämän vuoksi TTL 2 luvun 1 §:n 2 momentissa on säädetty, että virasta pidätetylle virkamiehelle voidaan asettaa 90 tai 30 päivän korvaukseton määräaika. Jos työnhakija hakee työttömyysetuutta virasta pidättämisen perusteella, TE-toimisto selvittää, onko hän aiheuttanut virasta pidättämisen työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavaksi katsottavalla menettelyllään. Mahdollinen korvaukseton määräaika asetetaan, vaikka virkamies olisi riitauttanut virasta pidättämisen. Jos virasta pidättäminen myöhemmin osoittautuu aiheettomaksi, korvaukseton määräaika voidaan kumota itseoikaisuna.

Jos virasta pidättämisen syynä on virkasuhteessa olevan kieltäytyminen hänen terveydentilaansa koskevista tarkastuksista tai tutkimuksista taikka terveydentilaa koskevien tietojen antamisesta työnantajalle, työnhakijalla ei ole lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen, sillä hän ei ole TTL 2 luvun 1 §:n mukaan työtön. Tällaiselle henkilölle ei siten aseteta myöskään korvauksetonta määräaikaa. Säännökset, joiden perusteella virasta pidätetyllä voi olla oikeus työttömyysetuuteen ja jolloin myös korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi, ovat

1. eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 43 §,
2. kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 9 §,
3. kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 47 §,
4. puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 48 §,
5. Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain (1166/1998) 31 §,
6. tasavallan presidentin kansliasta annetun lain (100/2012) 42 § ja
7. valtion virkamieslain (750/1994) 40 §.

Virasta pidätetylle virkamiehelle asetetaan 90 päivän korvaukseton määräaika antamalla työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0Q3 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hakijan työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet < szLiittyvaPvm > virasta pidättämisen takia (TTL 2 a luku 1 § 2 mom)). Liittyväksi päiväksi merkitään virasta pidättämisen alkamista edeltävä viimeinen työpäivä.

Jos virkasuhdetta olisi virasta pidättämisen alkaessa jäljellä enintään viisi päivää, työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen 30 päivän ajalta. Em. tilanteissa annetaan lausunto 0Q2, jonka perusteluihin merkitään, mistä asiassa on kyse.

3. Työstä kieltäytyminen

Työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta työstä kieltäytymisestä lukien, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta TE-toimiston tarjoamaa tai muuten hänelle yksilöidysti tarjottua työtä. Jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, korvaukseton määräaika on kestoltaan 30 päivää. Nimenomaisen kieltäytymisen lisäksi korvaukseton määräaika voidaan asettaa, jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsuhdetta ole syntynyt.

Työstä kieltäytymisestä voidaan asettaa korvaukseton määräaika vain kaikkien seuraavassa lueteltujen edellytysten täyttyessä:

1. Työtä voidaan pitää työnhakijan työkyky huomioon ottaen hänelle sopivana.
2. Työstä maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole, palkan on vastattava työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettavaa tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.
3. Työ on lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta.
4. Tarjottu työ sijaitsee Suomessa, ellei kyse ole työstä toisessa EU-, ETA- tai muussa sopimusmaassa, jossa henkilö on työnhakijana EU:n sosiaaliturvalainsäädännön tarkoittamalla tavalla. (Kts. jäljempänä tämän ohjeen osa IV.)
5. Henkilöllä ei ole pätevää syytä menettelyynsä.

Palkkatuettu työ tehdään työsuhteessa. Tästä syystä kieltäytymistä palkkatuetusta työstä arvioidaan työstä kieltäytymistä koskevien säännösten perusteella. Korvauksettoman määräajan asettaminen ei edellytä esimerkiksi sitä, että työstä olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa.

TE-toimiston menettelyä selvitettäessä sitä, onko työnhakijan katsottava kieltäytyneen TE-toimiston tarjoamasta työstä, on kuvattu tämän ohjeen liitteessä.

3.1. Pätevä syy työstä kieltäytymiseen

TTL:ssa ei ole säädetty tyhjentävästi pätevästä syystä työstä kieltäytymiseen. Pätevästä syystä on säädetty TTL 2 a luvun 5–7 §:issä. Lisäksi pätevää syytä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, mitä 2 a luvun 8 §:ssä säädetään ammattitaitosuojasta.

Osa-aikatyötä koskeva tulovertailu

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänelle tarjottua osa-aikatyötä silloin, kun työstä maksettava palkka ja hänelle mahdollisesti maksettava soviteltu työttömyysetuus työmatkakustannusten ja muiden työn vastaanottamisen aiheuttamien kustannusten vähentämisen jälkeen jää pienemmäksi kuin hänelle muutoin maksettava työttömyysetuus.

Työn vastaanottamisesta aiheutuvia kuluja ovat lähinnä matkakulut ja välttämättömän työpuvun hankintakustannukset. Lisäksi vakuutusoikeus on katsonut (VakO 2542/2003/2389), että ay-jäsenmaksut voitiin ottaa huomioon työn vastaanottamisesta aiheutuvina kustannuksina. Lastenhoidon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia sen sijaan ei oteta huomioon.

Lastenhoito, kulkuvaikeudet, henkilön vakaumus ja työpaikan olot

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä, jos:

1. hänelle ei varata kohtuullista aikaa lastenhoidon järjestämiseen sekä kulkuvaikeuksien ja muiden vastaavien rajoitusten poistamiseen;
2. työ on hänen uskonnollisen tai omantunnon vakaumuksensa vastaista;
3. työssä edellytetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 4 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja työtehtäviä, jotka ovat ilmeisesti epäsiveellisiä tai hyvän tavan vastaisia;
4. työhön liittyy ilmeinen väkivallan uhka; tai
5. työssä esiintyy työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua.

Työpaikan sijainti ja työmatka

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueeltaan tarjottua työtä, jos hänen päivittäisen työmatkansa kesto ylittäisi kokoaikatyössä keskimäärin kolme tuntia ja osa-aikatyössä keskimäärin kaksi tuntia.

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä vastaanottamasta hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolelta tarjottua työtä, jos:

1. työpaikkaan olisi työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan saatavissa sellaisia sopivia työntekijöitä, joiden työssäkäyntialueella avoin työpaikka sijaitsee;
2. työ ei ole pysyväisluonteista toimeentulon turvaavaa kokoaikatyötä;
3. uudella paikkakunnalla ei ole saatavissa henkilölle ja hänen perheelleen sopivaa asuntoa;
4. työn vastaanottamista on työnhakijan kielitaito huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana; tai
5. henkilöllä on painava henkilökohtainen syy olla vastaanottamatta kyseistä työtä.

Henkilölle ja hänen perheelleen sopivana pidetään asuntoa, johon muuttaminen ei merkittävästi huononna asuinolosuhteita ja josta aiheutuvat kustannukset eivät merkittävästi vähennä henkilön käytettävissä olevia tuloja. Asunnon on oltava henkilön ja hänen perheensä käytettävissä viimeistään silloin, kun henkilö ottaa vastaan työn työssäkäyntialueensa ulkopuolelta, tai viipymättä sen jälkeen.

Painavana henkilökohtaisena syynä puolestaan pidetään henkilön puolison työtä tai yrittäjätoimintaa, joka on perheen toimeentulon kannalta välttämätöntä, omaa, puolison tai lasten paikkakuntaan sidottua opiskelua tai koulunkäyntiä, lähisukulaisen tai muun läheisen henkilön huoltamista, omaa tai lähisukulaisen terveydentilaa tai muuta näihin rinnastettavaa syytä, jollaisena voidaan pitää hankittua asuntoa.

Työnhakijalta ei aina voida edellyttää, että hän osaisi vedota TTL:ssa tarkoitettuun pätevään syyhyn. Erityisesti tämä tulee esiin arvioitaessa työpaikan sijaintia työssäkäyntialueen ulkopuolella ja työmatkan pituutta. Jotta kansalaisten yhdenvertaisuus toteutuisi paremmin, TE-toimiston tulee ottaa viran puolesta mainitut seikat huomioon selvitettäessä työnhakijan työstä kieltäytymistä, jos käytettävissä olevan selvityksen perusteella on ilmeistä, että henkilöllä olisi ollut pätevä syy menettelyynsä. Tarvittaessa voidaan pyytää lisäselvitystä.

Työssäkäyntialueesta ja työmatkoihin kuluvan ajan laskemisesta on kerrottu tarkemmin edellä työstä eroamisen yhteydessä.

3.2. Korvauksettoman määräajan alkamisaika ja työvoimapoliittiset lausunnot

Ajankohta, jona henkilön on katsottava kieltäytyneen tarjotusta työstä, ei aina ole täysin selvä. Työnhakijoiden yhdenvertaisuuden takia on kuitenkin tärkeää, että korvauksettoman määräajan alkamien määräytyisi samojen periaatteiden mukaisesti. TE-toimistojen tulee asettaa korvaukseton määräaika alkamaan seuraavasti:

1. Henkilö ilmoittaa TE-toimistolle tai työnantajalle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivää seuraava päivä.
2. Henkilö menettelee esimerkiksi työhaastattelussa siten, että hänen mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön vähenevät, tai jättää menemättä sovittuun työhaastatteluun. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivää seuraava päivä.
3. Henkilö ei ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on 15. päivä työtarjouksen päivämäärän jälkeen.
4. Henkilö ei hae hakuajallista työtä. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on hakuajan päättymistä seuraava päivä.
5. Henkilö ei aloita työtä. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on päivä, jona henkilön olisi pitänyt aloittaa työ.

Korvaukseton määräaika yli kaksi viikkoa kestävästä työstä kieltäytymisen perusteella asetetaan antamalla työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työvoimapoliittinen lausunto 0Q5 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on < szLiittyvaPvm > kieltäytynyt tarjotusta yli kaksi viikkoa kestävästä työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen syntymättä jäämisen (TTL 2 a luku 4 §)).

Jos työ olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, käytetään työvoimapoliittista lausuntoa 0Q6 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on < szLiittyvaPvm > kieltäytynyt tarjotusta enintään kaksi viikkoa kestävästä työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttanut työsuhteen syntymättä jäämisen (TTL 2 a luku 4 §)).

Sekä lausunnossa 0Q5 että 0Q6 Liittyväksi päiväksi merkitään korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä.

4. Ammattitaitosuoja

TTL 2 a luvun 8 §:ssä säädetään ammattitaitosuojasta, jonka perusteella henkilöllä on tietyin edellytyksin pätevä syy kieltäytyä ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä ja erota työstä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen.

Työnhakijaan, jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet työsopimuksen ehtoon perustuvasta lomautukseen rinnastettavasta syystä, ei sovelleta ammattitaitosuojaa koskevaa säännöstä.

4.1. Ammattitaitosuojan edellytykset ja määrittäminen

Työnhakijalla on aina vähintään yksi ammattiala, josta sovitaan TE-toimistossa työnhakijan haastattelun yhteydessä ja jonka perusteella ammattitaitosuoja määritellään. Mainittuja ammattialoja voi olla useampia, jos työnhakija on esimerkiksi suorittanut useampia ammatillisia tutkintoja. Ammattitaitosuojasta mainitaan esimerkiksi työnhakijan kanssa laadittavassa työllistymissuunnitelmassa. Ammattitaitosuoja ei estä työnhakijaa hakemasta ja TE-toimistoa tarjoamasta työnhakijalle myös muuta työtä, mutta tällöin työnhakija voi harkita ilman uhkaa työttömyysetuuden menettämisestä, haluaako hän ottaa tarjotun työn vastaan.

Ammattitaitosuojaa määritettäessä otetaan huomioon työnhakijan koulutus ja työkokemus. Jos työnhakijalla ei ole aiempaa työkokemusta, ammattitaitosuoja määritellään hakijan koulutuksen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että myös koulutuksesta vastavalmistuneilla on ammattitaitosuoja. Ammattitaitosuojan voi saada myös pelkän työkokemuksen perusteella työhistorian kestosta riippumatta. Ammattitaitosuoja koskee sekä työttömyyspäivärahan että työmarkkinatuen hakijoita.

Jos työnhakijalla ei ole koulutusta eikä lainkaan työkokemusta, hänellä ei ole ammattitaitosuojaa. Jos tällainen työnhakija myöhemmin suorittaa koulutuksen, jonka perusteella ammattitaitosuoja voidaan määritellä, ammattitaitosuoja alkaa koulutuksen jälkeisestä työnhakijaksi rekisteröitymisestä tai päätoimisen opiskelun päättymisestä lukien. Samoin menetellään myöhemmin hankitun työkokemuksen osalta.

Ammattitaitosuoja määritellään työministeriön ammattiluokituksen (2005) mukaisesti. Työnhakijan mahdollista esimiesasemaa aiemmassa työssä ei oteta huomioon. Lähtökohtana on ammattiluokituksen ns. ryhmätaso kahden numeron tarkkuudella, esimerkiksi ”43 Kalastus”, jolloin työnhakijalla on pätevä syy kieltäytyä muusta kuin tähän ryhmään kuuluvasta kalastajan ja kalanviljelijän työstä sekä muusta kalastustyöstä. Mahdollisen työnantajan harkittavaksi jää, kykeneekö työntekijä osaamisensa puolesta tarjottuun työhön. Työpaikan saamiseen asianmukaisesti myötävaikuttanut työnhakija ei menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen sen vuoksi, ettei työnantaja ole pitänyt häntä sopivana tarjolla olleeseen työpaikkaan.

Työnhakijalta voidaan myös edellyttää työttömyysetuuden saamiseksi jonkin verran valmiutta ammatilliseen liikkuvuuteen ainakin ammattiluokituksen ryhmätason sisällä.

Jos työnhakija ja TE-toimisto eivät pääse sopimukseen ammattitaitosuojan määräytymisestä, asian ratkaisee TE-toimisto. Ammattitaitosuojaa ei tällöin kirjata työllistymissuunnitelmaan. Työnhakija voi saattaa asian työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden tutkittavaksi valittamalla työttömyysetuuden maksajan päätöksestä, joka koskee mahdollisen työstä kieltäytymisen tai työstä eroamisen perusteella asetettua seuraamusta.

4.2. Pätevä syy kieltäytyä ja erota ammattitaitosuojaa vastaamattomasta työstä

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä ammattitaitoa vastaamattomasta työstä kolmen kuukauden aikana TTL 2 luvun 1 §:n mukaiseksi työttömäksi työnhakijaksi rekisteröitymisestä. Jos henkilö on työnhakijaksi rekisteröityessään päätoiminen opiskelija, pätevän syyn voimassaoloaika alkaa kulua vasta päätoimisten opintojen päättymisestä.

Henkilöllä on työsuhteen kolmen ensimmäisen kuukauden aikana pätevä syy erota työstä, josta hän olisi voinut kieltäytyä ammattitaitosuojan perusteella. Säännöksen tavoitteena on kannustaa työttömiä kokeilemaan myös muuta kuin oman ydinosaamisensa mukaista työtä.

Esimerkki: Työnhakija ottaa vastaan ammattitaitosuojaansa vastaamattoman työn 1.9.2012 alkaen oltuaan työttömänä työnhakijana TE-toimistossa kaksi kuukautta. Hänellä on pätevä syy erota työstä ammattitaitosuojansa perusteella kolmen kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta eli 30.11.2012 asti.

Jos henkilö on kieltäytynyt tai eronnut työstä ennen työnhakijaksi rekisteröitymistä tai päätoimisten opintojen päättymistä, TE-toimiston tulee arvioida, olisiko henkilöllä ollut edellä tarkoitettu ammattitaitosuojaan liittyvä pätevä syy, jos ammattitaitosuoja olisi määritelty aiemmin. TE-toimiston ratkaisu perustuu tässä tilanteessa muodollisesti TTL 2 a luvun 4 §:ään (pätevä syy työstä kieltäytymiseen) eikä ammattitaitosuojaa koskevaan 2 a luvun 8 §:ään.

Esimerkki: Henkilö kieltäytyy työnantajan suoraan hänelle tarjoamasta alan A työstä ennen rekisteröitymistään työnhakijaksi. TE-toimisto ja työnhakija määrittelevät työnhakijaksi rekisteröitymisen jälkeen ammattitaitosuojan koskevan alaa B. Työstä kieltäytymisestä ei aseteta korvauksetonta määräaikaa TTL 2 a luvun 4 §:n perusteella. TTL 2 a luvun 8 §:n mukainen kolmen kuukauden ammattitaitosuoja alkaa työnhakijaksi rekisteröitymisestä.

Tarjotusta työstä kieltäytymisestä ei tehdä selvityspyyntöä eikä anneta työvoimapoliittista lausuntoa, kun on selvästi kyse tilanteesta, jossa henkilö on kieltäytynyt ammattitaitosuojan aikana ammattitaitoaan vastaamattomasta työstä. Epäselvissä tapauksissa työstä kieltäytyminen selvitetään normaalisti ja annetaan työvoimapoliittinen lausunto. Työstä eroamisesta tehdään selvityspyyntöjä asian käsittelee työttömyysturvan asiantuntijavirkailija.

4.3. Ammattitaitosuojan kesto ja alkaminen uudelleen alusta

Ammattitaitosuoja on kestoltaan kiinteä, toisin sanoen se on työstä kieltäytymisen osalta voimassa kolme kuukautta ja tänä aikana aloitetusta työstä eroamisen osalta kolme kuukautta työsuhteen alkamisesta lukien. Ammattitaitosuojan kulumiseen ei vaikuta esimerkiksi se, onko henkilö työnhakijana tai saako hän työttömyysetuutta taikka osallistuuko hän kyseisenä aikana työllistymistä edistävään palveluun. TE-toimisto ei voi poistaa ammattitaitosuojaa.

Ammattitaitosuoja alkaa uudelleen alusta, kun henkilö on täyttänyt työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon ja päivärahan enimmäisaika alkaa alusta. Työssäoloehdon täyttäessään henkilön voidaan katsoa olleen työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla vakiintuneesti työelämässä.

Työ- ja elinkeinotoimistolla ei välttämättä ole tietoa työssäoloehdon täyttymisestä. Asiaa ei kuitenkaan selvitetä jokaisen työnhakijan kohdalla, vaan tarvittaessa ainoastaan silloin, jos työnhakija on kieltäytynyt tai eronnut työstä. Työssäoloehdon täyttyminen selvitetään esimerkiksi

1. työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään merkittyjen tietojen perusteella,
2. ottamalla yhteyttä työttömyysetuuden maksajaan tai
3. pyytämällä työnhakijaa toimittamaan kopio etuuspäätöksestä.

Pääsääntöisesti päivärahan omavastuuajan asettaminen tarkoittaa sitä, että henkilö on täyttänyt työssäoloehdon ja päivärahan enimmäisaika alkaa alusta.

Esimerkki: Työnhakijan tiedoista ilmenee, että aiempi etuuslaji työvoimapoliittisissa lausunnoissa on ollut työmarkkinatuki. Viimeisintä työnhakujaksoa koskevassa lausunnossa etuuslajiksi on merkitty työttömyyspäiväraha. TE-toimiston ei tarvitse selvittää muita seikkoja todetakseen työssäoloehdon täyttymisen.

5. Työllistymissuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jääminen

TTL 2 a luvun 9 §:ssä säädetään työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä. Säännöstä sovelletaan myös aktivointi- ja kotoutumissuunnitelman laatimis- ja tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämiseen.

Aktivointisuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä asetettava korvaukseton määräaika ei ole riippuvainen siitä, saako henkilö työmarkkinatukea vai työttömyyspäivärahaa. Koska aktivointisuunnitelma laaditaan työttömyyspäivärahaa saavan henkilön kanssa vain tämän omasta pyynnöstä, korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi työttömyyspäivärahan saajalle tilanteessa, jossa hän on pyytänyt aktivointisuunnitelman laatimista, mutta jää saapumatta suunnitelman laatimistilaisuuteen.

Korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella voidaan asettaa tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijan kanssa nimenomaisesti tietystä ajankohdasta, jolloin suunnitelma laaditaan tai tarkistetaan, ja henkilö jättää saapumatta kyseisenä ajankohtana. Jos suunnitelman laatiminen tai tarkistaminen ei TE-toimiston työkäytäntöjen mukaan edellytä aikavarausta, korvaukseton määräaika voi tulla asetettavaksi myös tilanteessa, jossa TE-toimisto on sopinut työnhakijan kanssa suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tiettyyn päivämäärään mennessä, eikä työnhakija kyseiseen päivämäärään mennessä ole saapunut TE-toimistoon suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten.

5.1. Korvauksettoman määräajan pituus

TTL 2 a luvun 9 §:n mukaan työnhakijalla, joka ei saavu suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 15 päivän ajalta saapumatta jäämisestä lukien. Koska työllistymissuunnitelmalla on keskeinen rooli työnhakijan palveluprosessissa, oikeus työttömyysetuuteen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen jälkeen palautuu aikaisintaan, kun työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on laadittu. Jos työnhakija saapumatta jäämisen jälkeen pyytää suunnitelman laatimista, mutta suunnitelmaa ei TE-toimistosta johtuvista syistä voida heti laatia, oikeus etuuteen palautuu siitä päivästä, jolloin työnhakija on esittänyt suunnitelman laatimista koskevan pyynnön. Riippumatta siitä, milloin suunnitelma laaditaan tai sitä koskeva pyyntö esitetään, korvauksettoman määräajan pituus on kuitenkin aina vähintään 15 päivää.

Esimerkki 1: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen keskiviikkona 18.7.2012. Hän pyytää suunnitelman laatimista tiistaina 24.7.2012, jolloin suunnitelma myös laaditaan. Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää (19.7.–2.8.).

Esimerkki 2: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen keskiviikkona 18.7.2012. Hän pyytää suunnitelman laatimista maanantaina 6.8.2012, jolloin suunnitelma myös laaditaan. Korvauksettoman määräajan pituus on 18 päivää (19.7.–5.8.). Oikeus etuuteen palautuu 6.8.2012 alkaen.

Esimerkki 3: Työnhakija jättää saapumatta sovittuun suunnitelman laatimistilaisuuteen keskiviikkona 18.7.2012. Hän pyytää suunnitelman laatimista torstaina 19.7.2012. TE-toimistosta johtuvista syistä suunnitelma voidaan laatia vasta 20.8.2010. Korvauksettoman määräajan pituus on 15 päivää (19.7.–2.8.). Oikeus etuuteen palautuu 3.8.2012 lukien.

Työttömyysetuuden menettäminen suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella on luonteeltaan korvauksetonta määräaikaa myös 15 päivän jälkeiseltä ajalta.

5.2. Ilmoitus esteestä etukäteen

Jos työnhakija ilmoittaa etukäteen TE-toimistolle olevansa estynyt saapumasta työllistymissuunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen ja TE-toimisto hyväksyy työnhakijan esittämän syyn suunnitelman laatimiseksi tai tarkistamiseksi myöhemmin, työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä. Hyväksyttävänä syynä suunnitelman laatimiselle tai tarkistamiselle myöhemmin pidetään hallituksen esityksen (HE 274/2009) mukaan ainakin sairauteen, työhön, työnhakuun tai työmarkkinavalmiuksien parantamiseen liittyvää tai muuta pätevyydeltään näihin verrattavaa syytä.

Työnhakijan etukäteen tekemä ilmoitus esteestä on lähtökohtaisesti riittävä. Työnhakijalta ei edellytetä muuta selvitystä esteestä, jos TE-toimisto pitää työnhakijan ilmoittamaa syytä hyväksyttävänä. Jos työnhakija kuitenkin toistuvasti pyrkii lykkäämään suunnitelman laatimista tai tarkistamista ilmoittamalla etukäteen esteestä, TE-toimisto voi edellyttää työnhakijalta selvitystä lykkäämisen syistä, vaikka samalla työnhakijan kanssa sovittaisiinkin uusi aika suunnitelman laatimiselle tai tarkistamiselle. Jos työnhakija ei esitä TE-toimistolle pätevää syytä sille, miksi suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuutta piti siirtää, hänelle voidaan asettaa korvaukseton määräaika työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisen perusteella. TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle etukäteen, että pätevän syyn ja sitä koskevan riittävän selvityksen puuttumisesta voi olla seurauksena työttömyysetuuden menettäminen.

Esimerkki: Työnhakija on kertaalleen siirtänyt sovittua työllistymissuunnitelman laatimista. Hakijan kanssa on sovittu suunnitelman laatimisesta perjantaina 20.7.2012. Työnhakija pyytää torstaina 19.7.2012 suunnitelman laatimisen siirtämistä seuraavalle viikolle. TE-toimisto ilmoittaa, että hakijan on selvitettävä TE-toimistolle, miksi suunnitelman laatimista pitää siirtää. Samalla hakijan kanssa sovitaan uudesta ajasta (tiistai 24.7.2012) suunnitelman laatimiseksi sekä lähetetään selvityspyyntö työttömyysturva-asiassa. Hakijalla ei ole esittää mitään pätevää syytä, miksi suunnitelmaa ei voitu laatia 20.7.2012., vaan aikaa piti siirtää. TE-toimisto asettaa hakijalle 15 päivän korvauksettoman määräajan suunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämisen johdosta 21.7.2012 alkaen.

5.3. Pätevä syy olla saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen

Jos työnhakija ei ota etukäteen yhteyttä TE-toimistoon ja jättää saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, hänelle asetetaan korvaukseton määräaika, ellei saapumatta jäämisen syynä ole sairaus, tapaturma, henkilöstä itsestään riippumaton syy tai muu hyväksyttävä syy.

Selvityksenä sairaudesta tai tapaturmasta edellytetään lähtökohtaisesti luotettavaa lääketieteellistä selvitystä. Oman sairauden tai tapaturman lisäksi lainkohdassa tarkoitettuna muuna hyväksyttävänä syynä voidaan pitää myös lapsen sairautta tai tapaturmaa.

Henkilöstä itsestään riippumatonta tai muuta hyväksyttävää syytä ei ole laissa tai lain esitöissä tarkemmin määritelty. Tällaisena syynä ei kuitenkaan pidetä unohtamista tai erehtymistä päivämäärästä tai kellonajasta.

Työnhakijalle, joka saapuu myöhässä sovittuun suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen, ei aseteta korvauksetonta määräaikaa saapumatta jäämisen perusteella, jos suunnitelma voidaan myöhästymisestä huolimatta laatia tai tarkistaa varatulla ajalla.

5.4. Työvoimapoliittinen lausunto

Työnhakijan jäätyä saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen häneltä pyydetään selvitystä asiasta riippumatta esimerkiksi siitä, onko työnhaun voimassaolo päättynyt. Tällä tavoin annetaan työnhakijalle mahdollisuus korjata mahdollisimman pian saapumatta jäämisen vaikutukset hänelle taiottavien TE-toimiston palveluiden ja maksettavan työttömyysetuuden osalta. Myös asiaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto annetaan viipymättä riippumatta siitä, onko henkilö enää työnhakijana ja onko hakijasta annettu toistaiseksi voimassa oleva etuuden maksamisen estävä lausunto (esimerkiksi päätoiminen opiskelu 0M6 tai nuorten työssäolovelvoite 0R1).

Suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen saapumatta jäämisestä annetaan lausunto 0W1 (Hakija on < szLiittyvaPvm > jättänyt saapumatta työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin suunnitelma on laadittu tai tarkistettu. Oikeus etuuteen palautuu aikaisintaan 15 päivän kuluttua (TTL 2 a luku 9 §). Etuusoikeuden alkamisesta annetaan uusi työvoimapoliittinen lausunto).

Lausunto 0W1 voidaan antaa työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen saajasta. Lausunnossa mainittu ”LiittyvaPvm” on päivä, jolloin laiminlyönti tapahtui, ts. päivämäärä, jolloin työnhakija jätti saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen. Tältä päivältä henkilöllä on vielä oikeus työttömyysetuuteen. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivää seuraava päivä. Lausunto ei sisällä korvauksettoman määräajan päättymispäivää, vaan etuusoikeuden alkamisesta (suunnitelman laatimispäivä tai laatimista koskevan pyynnön esittämispäivä) annetaan erikseen uusi lausunto.

6. Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen

TTL 2 a luvun 10 §:n mukaan työnhakijalle, joka kieltäytyy työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, asetetaan vähintään 30 päivän korvaukseton määräaika. Säännös koskee työllistymissuunnitelman lisäksi myös kotoutumissuunnitelman tai aktivointisuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymistä.

Työllistymissuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisenä pidetään nimenomaisesti ilmaistun kieltäytymisen lisäksi suunnitelman allekirjoittamisesta kieltäytymistä tai esimerkiksi tilannetta, jossa työnhakijan päihtymys estää suunnitelman laatimisen.

Jos henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta. TE-toimisto arvioi työnhakijan esittämän syyn pätevyyden. Arvioitaessa, onko henkilöllä pätevä syy kieltäytyä työllistymissuunnitelman allekirjoittamisesta, keskeinen merkitys on sillä, voidaanko suunnitelmaa pitää tarkoituksenmukaisena kyseisen hakijan kannalta. Suunnitelman tarkoituksenmukaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon ainakin hakijan koulutus, työkokemus ja osaaminen, alueen työmarkkinatilanne sekä hakijan työllistymismahdollisuudet.

Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisen perusteella asetettava korvaukseton määräaika on kestoltaan aina vähintään 30 päivää riippumatta siitä, milloin työnhakija esimerkiksi pyytää uudelleen suunnitelman laatimista. Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman merkityksen takia oikeus työttömyysetuuteen palautuu aikaisintaan siitä päivästä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu, ellei laatimisen tai tarkistamisen viivästyminen johdu TE-toimistosta (kts. esimerkit edellä kohdassa 5.1). Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymistä seuraava päivä.

Ilman pätevää syytä tapahtuneesta suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta kieltäytymisestä annetaan lausunto 0W2 (Hakija on < szLiittyvaPvm > kieltäytynyt ilman pätevää syytä työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta. Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen ennen kuin suunnitelma on laadittu tai tarkistettu. Oikeus etuuteen palautuu aikaisintaan 30 päivän kuluttua (TTL 2 a luku 10 §). Etuusoikeuden alkamisesta annetaan uusi työvoimapoliittinen lausunto).

Lausunto 0W2 voidaan antaa sekä työttömyyspäivärahan että työmarkkinatuen saajasta. Lausunnossa mainittu liittyvä päivämäärä on päivä, jolloin kieltäytyminen tapahtui, toisin sanoen esimerkiksi päivä, jona suunnitelma oli tarkoitus laatia tai tarkistaa. Tältä päivältä henkilöllä on vielä oikeus työttömyysetuuteen. Korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä on kyseistä päivää seuraava päivä. Lausunto ei sisällä korvauksettoman määräajan päättymispäivää, vaan etuusoikeuden alkamisesta (suunnitelman laatimispäivä tai laatimista koskevan pyynnön esittämispäivä) annetaan erikseen uusi lausunto.

7. Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti

7.1. Velvollisuus toteuttaa työllistymissuunnitelmaa

TTL 2 a luvun 11 §:n mukaan työnhakijalla, joka ilman pätevää syytä laiminlyö hakea työtä ja parantaa työllistymisedellytyksiään työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitulla tavalla, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta.

Säännöstä ei sovelleta työllistymistä edistävistä palveluista kieltäytymiseen eikä palvelun keskeyttämiseen. Jos hakijalle ei tulisi asettaa korvauksetonta määräaikaa esimerkiksi suunnitelmassa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun hakeutumisesta TTL 2 a luvun 12 §:n (työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen) perusteella, ei määräaikaa aseteta myöskään suunnitelman toteuttamisen laiminlyömisestä. Säännöksen perusteella voidaan asettaa korvaukseton määräaika esimerkiksi silloin, jos henkilö ilman pätevää syytä kieltäytyy osallistumasta seuraaviin suunnitelmassa sovittuihin TE-toimiston palveluihin tai kieltäytyy suorittamasta kyseistä palvelua:

• työnhakuvalmennus;
• työnhakuinfo verkkopalveluna tai muulla tavoin järjestettynä;
• oman kuvauksen tekeminen CV-nettiin;
• yhteydenotto koulutusneuvontaan;
• yhteydenotto kuntoutusneuvojaan tai ammatinvalinnanohjauksen psykologiin tai saapuminen varatulle ajalle.

Jos työllistymissuunnitelmassa on sovittu muun viranomaisen tai tahon jäljestämästä palvelusta ja henkilö laiminlyö suunnitelman toteuttamisen tältä osin, hänelle ei tehdä selvityspyyntöä eikä aseteta korvauksetonta määräaikaa. Korvauksetonta määräaikaa ei siten aseteta, jos työnhakija ei esimerkiksi toteuta suunnitelmaansa siltä osin kuin siinä on sovittu kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmästä, huumekuntoutujien tukiryhmästä, päihdekuntoutuksesta, velkaneuvonnasta tai muusta vastaavasta toimenpiteestä tai palvelusta.

7.2. Pätevä syy olla toteuttamatta työllistymissuunnitelmaa

Korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työnhakijalla on pätevä syy olla toteuttamatta suunnitelmaansa. Koska työnhakija ja TE-toimisto voivat tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa, pätevänä syynä pidetään pääsääntöisesti ainoastaan työnhakijan omaa työkyvyttömyyttä, joka on tosiasiallisesti estänyt häntä toteuttamasta suunnitelmaansa ja olemasta yhteydessä TE-toimistoon.

Työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa, jos työllistymissuunnitelman toteuttamatta jättämistä ei ole pidettävä olennaisena. Arvio laiminlyönnin olennaisuudesta perustuu TE-toimiston suorittamaan kokonaisharkintaan. Keskeinen merkitys arvioinnissa on sillä, millaisen mahdollisuuden päästä työmarkkinoille tai työllistymistä edistäviin palveluihin työnhakija on toiminnallaan menettänyt. Suunnitelmaan sisältyvän palkkatyön hakematta jättämistä pidetään olennaisena suunnitelman toteuttamisen laiminlyöntinä. Olennaisuutta arvioitaessa on lisäksi merkitystä työnhakijan aktiivisuudella työnhaussa sekä sillä, mihin muihin kuin suunnitelmaan sisältyviin toimiin työnhakija on työllistymisensä edistämiseksi ryhtynyt.

Jos työnhakijan laiminlyöntiä on pidettävä olennaisena, TE-toimiston tulee vielä arvioida, onko työnhakija kuitenkin hakenut työtä ja pyrkinyt parantamaan edellytyksiään työllistyä suunnitelmassa sovittua vastaavalla tavalla. Sovittua vastaavalla tavalla toimineelle työnhakijalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa.

Esimerkki 1: Suunnitelmassa on sovittu, että työnhakija hakee kolmea metallialan työpaikkaa, jotka hän etsii itse mol.fi-palvelusta. Tällaisia työpaikkoja olisi ollut tarjolla useita, mutta hakija ei toteuta suunnitelmaansa tältä osin. Koska hakijalla olisi ollut hyvä mahdollisuus työllistyä, hänen laiminlyöntiään on pidettävä olennaisena. Suunnitelmassa sovitun sijasta hakija on hakenut kahdeksaa muun alan työpaikkaa. Koska metallialan paikkojen hakemisesta sovittiin hakijan koulutuksen ja työkokemuksen perusteella eikä hakijalla ole TE-toimiston arvion mukaan yhtä hyviä mahdollisuuksia työllistyä hakemiinsa paikkoihin, hänelle asetetaan 60 päivän korvaukseton määräaika suunnitelman toteuttamisen laiminlyömisestä.

Esimerkki 2: Suunnitelmassa on sovittu, että työnhakija hakee kolmea metallialan työpaikkaa, jotka hän etsii itse mol.fi-palvelusta. Tällaisia työpaikkoja olisi ollut tarjolla useita, mutta hakija ei toteuta suunnitelmaansa tältä osin. Koska hakijalla olisi ollut hyvä mahdollisuus työllistyä, hänen laiminlyöntiään on pidettävä olennaisena. Suunnitelmassa sovitun sijasta hakija on hakenut opiskelemaan ja saa hakemansa opiskelupaikan. TE-toimisto ottaa huomioon hakijan välittömät ja pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet. Jos opinnot eivät TE-toimiston näkemyksen mukaan paranna hakijan työllistymismahdollisuuksia, hänelle asetetaan korvaukseton määräaika suunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä.

Esimerkki 3: Suunnitelmassa on sovittu työnhakijan osallistumisesta työnhakuvalmennukseen. Työnhakija ei osallistu valmennukseen, mutta osoittaa hakeneensa yhdeksää oman alansa työpaikkaa. Laiminlyöntiä on pidettävä olennaisena ja jos TE-toimisto arvioi, että työnhaun tuloksellisuus olisi parantunut valmennukseen osallistumisella, hakijalle asetetaan korvaukseton määräaika suunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä. Jos hakija pääsi työhaastatteluihin, hän on osoittanut toimineensa suunnitelmassa sovittua vastaavalla tavalla eikä korvauksetonta määräaikaa aseteta.

Jos henkilö laiminlyö toteuttaa työllistymissuunnitelmaansa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa, hänelle tehdään asiasta selvityspyyntö. Mahdollinen korvaukseton määräaika asetetaan antamalla työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0W3 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on ilman pätevää syytä laiminlyönyt hakea työtä ja parantaa työllistymisedellytyksiään työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitulla tavalla. TE-toimisto on todennut laiminlyönnin < szLiittyvaPvm > (TTL 2 a luku 11 §)).

Korvaukseton määräaika lasketaan siitä päivästä, jona työvoimaviranomainen on todennut laiminlyönnin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että korvaukseton määräaika asetetaan alkamaan TE-toimiston tekemän selvityspyynnön päivämäärää seuraavasta päivästä.

7.3. Työkyvyn ia työkunnon selvittämiseen tähtäävästä toimenpiteestä kieltäytyminen

Jos työnhakija kieltäytyy osallistumasta työkyvyn tai työkunnon selvittämistä koskeviin toimenpiteisiin, hänelle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa, vaikka toimenpiteestä olisi sovittu hakijan kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Kieltäytymisen seurauksena voi olla ainoastaan työnhaun voimassaolon lakkaaminen JTPL 3 luvun 6 a §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella. Kyseisen lainkohdan mukaan työnhakijan työnhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija ei osallistu työkyvyn tai työkunnon selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä hänen palvelutarpeensa selvittämiseksi. Henkilö voi saada työhakemuksensa uudelleen voimaan, kun hän pyytäessään rekisteröintiä sitoutuu osallistumaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen liittyviin toimenpiteisiin. JTPL:n esitöiden (HE 225/2002 vp) mukaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseen tähtäävillä toimenpiteillä tarkoitetaan terveydentilaa selvittäviä tutkimuksia ja siihen liittyviä asiantuntijakonsultaatioita.

VakO 8589/2003/2387 26.8.2004: ”H:lle on laadittu 10.1.2003 työnhakusuunnitelma, jonka osapuolet ovat allekirjoittaneet. Suunnitelman mukaan H:lle on esitetty työkykyselvitykseen menemistä, mutta H ei ole ollut halukas tähän lähtemään. Suunnitelmassa on varattu H:lle kahden kuukauden miettimisaika työkyvyn selvitykseen lähtemisen osalta työnhaun katkeamisen uhalla, ellei hän ole järjestänyt asioitaan muulla tavoin. ... H on toimittanut työvoimatoimistoon 7.3.2003 kirjoituksen, jossa hän on ilmoittanut kieltäytyvänsä työnkyvyn arvioinnista. Koska H on kieltäytynyt työkyvyn arvioinnista, hänen työnhakunsa on tullut katkaista. H:lla ei ole oikeutta työmarkkinatukeen ajalta, jota valituksenalainen päätös koskee.”

Mikäli jonkin tietyn työpaikan saamisen edellytyksenä on hakijan työkyvyn tai työkunnon selvittäminen ja hakija tässä tilanteessa ilman pätevää syytä kieltäytyy osallistumasta selvittämiseen, hakijalle voidaan asettaa korvaukseton määräaika TTL 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetun työstä kieltäytymisen perusteella. Tämä menettely voi tulla kysymykseen kuitenkin vain poikkeuksellisesti ja edellyttää, että kysymyksessä on tietty, yksilöity työpaikka, jonka saamisen edellytyksenä työkyvyn tai työkunnon selvittäminen on. Esimerkiksi tilanteessa jossa työkyvyn tai työkunnon selvittäminen on tarpeen sen arvioimiseksi, kykeneekö hakija työskentelemään jollakin tietyllä alalla ylipäätään ja hakija kieltäytyy, hänelle ei voida asettaa korvauksetonta määräaikaa TTL 2 a luvun 4 §:n perusteella.

8. Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen ja palvelun keskeyttäminen

TTL 2 a luvun 12 §:n mukaan työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta, jos hän kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta ilman pätevää syytä. Hakijalle asetetaan 60 päivän korvaukseton määräaika myös silloin, kun hän on ilman pätevää syytä keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään työllistymistä edistävän palvelun.

Säännöstä ei sovelleta JTPL 9 luvussa tarkoitettuun työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun eikä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) mukaiseen maahanmuuttajan omaehtoiseen opiskeluun. Näistä palveluista kieltäytymisestä tai niiden keskeyttämisestä ei seuraa työttömyysetuuden menettämistä, ellei kyse ole alle 25-vuotiaasta ammatillista koulutusta vailla olevasta maahanmuuttajasta. Em. nuoren kohdalla sovelletaan TTL 8 luvun 2 §:ää.

Ammatillista koulutusta vailla olevan työmarkkinatukea hakevan alle 25-vuotiaan nuoren osalta TTL 2 a luvun 12 § voi tulla sovellettavaksi ainoastaan kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytymiseen ja kuntouttavan työtoiminnan keskeyttämiseen. Muuta työllistymistä edistävää palvelua, esimerkiksi työharjoittelua tai maahanmuuttajan omaehtoista opiskelua, koskevasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä asetetaan työssäolovelvoite TTL 8 luvun 2 §:n perusteella.

Palveluja, joihin TTL 2 a luvun 12 §:ää sovelletaan ovat siten

• työvoimapoliittinen aikuiskoulutus,
• yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu,
• työkokeilu,
• työelämävalmennus ja
• kuntouttava työtoiminta.

Lisäksi työttömyyspäivärahaan oikeutetun alle 20-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren kohdalla säännöstä sovelletaan ammatilliseen koulutukseen, johon voidaan myöntää opintotukea.

TTL 2 a luvun 12 §:ää sovelletaan siitä riippumatta, hakeeko työnhakija työttömyyspäivärahaa vai työmarkkinatukea.

8.1. Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen

Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisellä tarkoitetaan nimenomaisen kieltäytymisen lisäksi sitä, että työnhakija aiheuttaa omalla menettelyllään, ettei hänelle voida jäljestää työllistymistä edistävää palvelua. Edellytyksenä korvauksettoman määräajan asettamiselle on, että palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Poikkeuksena on työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, josta kieltäytymisestä voidaan asettaa korvaukseton määräaika myös silloin, kun työnhakija on hakenut koulutukseen omatoimisesti. Omatoiminen hakeminen koulutukseen tulee hakijaa sitovaksi, kun työvoimaviranomainen on vastaanottanut hakemuksen.

Jotta korvaukseton määräaika voidaan asettaa, suunnitelmassa on mainittava vähintään mistä työllistymistä edistävästä palvelusta on kyse (esimerkiksi ”työkokeilu”), arvioitu alkamisajankohta (esimerkiksi ”toukokuu 2013”, ”keväällä 2013”) tai päivämäärä, johon mennessä sovittu toimi tulee viimeistään toteuttaa sekä palvelun arvioitu kesto.

Korvauksettoman määräajan asettamisen edellytyksenä oleva sopiminen palveluun osallistumisesta suunnitelmassa ei estä TE-toimistoa tarjoamasta työnhakijalle palveluita, joista ei ole sovittu suunnitelmassa. Näissä tilanteissa työnhakija voi harkita ilman työttömyysetuuden menettämisen uhkaa, haluaako hän osallistua tarjottuun palveluun.

Käytännössä korvaukseton määräaika palvelusta kieltäytymisen perusteella voidaan asettaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

1. työnhakija ei toimi suunnitelmassa sovitun mukaisesti esimerkiksi etsiäkseen itselleen paikan, jossa voisi suorittaa palvelun,
2. työnhakija ei saavu paikalle tai toimii muulla tavoin moitittavasti esimerkiksi palvelun valintatilaisuudessa tai haastattelussa,
3. työnhakija kieltäytyy nimenomaisesti sovitusta palvelusta,
4. työnhakija ei hae sovittuun palveluun tai
5. työnhakija ei lainkaan aloita palvelua sovitusti.

Jos työnhakija sopii etukäteen palvelun järjestäjän ja TE-toimiston kanssa palvelun aloittamisesta aiottua myöhemmin, kyse ei ole palvelusta kieltäytymisestä. Palvelun katsotaan tällöin alkaneen sovittuna myöhempänä ajankohtana. Jos palvelun aloittamisen siirtämisestä ei ole sovittu ja työnhakija aloittaa palvelun alun perin sovittua myöhemmin mutta palveluun osallistuminen on vielä mahdollista, hakijan katsotaan olleen poissa palvelusta ja hänen oikeutensa työttömyysetuuteen poissaolon ajalta ratkaistaan TTL 10 luvun 3 §:n perusteella. Korvauksetonta määräaikaa poissaolon takia ei aseteta. Jos myöhemmästä aloittamisajankohdasta ei ole sovittu eikä palveluun osallistuminen ole enää mahdollista, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen palvelusta ja TE-toimisto ratkaisee, onko menettelyyn ollut pätevä syy.

Työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisestä asetetaan korvaukseton määräaika antamalla työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0W4 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on < szLiittyvaPvm > ilman pätevää syytä kieltäytynyt työllistymistä edistävästä palvelusta (TTL 2 a luku 12 §)).

Liittyväksi päiväksi, joka on myös korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä, merkitään esimerkiksi päivä, jona työnhakija kieltäytyi palvelusta tai menetteli työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti palvelun valintatilaisuudessa. Liittyvä päivä voi olla myös hakuajallisen palvelun hakuajan päättymistä seuraava päivä, tai päivä jona palvelu olisi tullut aloittaa.

8.2. Työllistymistä edistävän palvelun keskeyttäminen

TTL 2 a luvun 12 §:ssä tarkoitetaan sekä tilannetta, jossa työnhakija keskeyttää työllistymistä edistävän palvelun että tilannetta, jossa työnhakija joutuu omasta syystään keskeyttämään palvelun, toisin sanoen palvelun järjestäjä esimerkiksi katsoo, ettei palvelun jatkaminen ole mahdollista.

Palvelun keskeyttäminen on eri asia kuin poissaolo. Palvelun keskeyttäminen tarkoittaa palvelun päättymistä kyseisen työnhakijan osalta kokonaan, kun palvelusta poissaolon aikana palvelu jatkuu. Jos palvelun aloittamisen jälkeen käy ilmi, ettei henkilö kykene osallistumaan hänen kanssaan sovittuun palveluun, TE-toimisto ja työnhakija voivat sopia palvelun keskeyttämisestä, josta tällöin ei ole seuraamuksia eikä asiasta tehdä selvityspyyntöä.

Korvauksettoman määräajan asettaminen palvelun keskeyttämisestä ei edellytä, että palvelusta olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Työllistymistä edistävän palvelun keskeyttämisestä asetetaan korvaukseton määräaika antamalla työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittinen lausunto 0W5 (Hakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, koska hän on < szLiittyvaPvm > ilman pätevää syytä keskeyttänyt taikka joutunut omasta syystään keskeyttämään työllistymistä edistävän palvelun (TTL 2 a luku 12 §)).

Liittyväksi päiväksi, joka on myös korvauksettoman määräajan ensimmäinen päivä, merkitään ensimmäinen palvelun päättymisen jälkeinen päivä.

8.3. Pätevä syy työllistymistä edistävän palvelusta kieltäytymiseen ia palvelun keskeyttämiseen

TTL:ssa ei ole säädetty tyhjentävästi pätevästä syystä kieltäytyä työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää palvelu. TTL 2 a luvun 13 §:ssä on mainittu eräitä tilanteita, joissa työnhakijalla katsotaan olevan pätevä syy kieltäytymiseen tai keskeyttämiseen.

Henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työllistymistä edistävästä palvelusta ja keskeyttää palvelu, jos:

1. palvelu ei ole hänen terveydentilansa tai työ- ja toimintakykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa;
2. palvelu järjestetään hänen työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai päivittäinen matka palvelun järjestämispaikalle ylittää yhteensä keskimäärin kolme tuntia;
3. palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö vastuutaan palveluun osallistuvan työturvallisuudesta;
4. palvelun järjestäjä olennaisesti laiminlyö noudattaa palvelun järjestämistä koskevaa lainsäädäntöä tai palvelusta tehdyn sopimuksen ehtoja;
5. palvelu olennaisesti poikkeaa työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitusta.

Edellä mainittujen seikkojen lisäksi henkilöllä on pätevä syy kieltäytyä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja keskeyttää koulutus myös silloin, kun kyseisen ammattialan työ ei ole hänen terveydentilansa ja työkykynsä huomioon ottaen hänelle sopivaa tai henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo ei ole kohtuullisesti turvattu koulutuksen aikana. Henkilön ja hänen huollettaviensa toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, jos työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuden tasoisiin etuuksiin.

8.4. Valittaminen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä

Opiskelijalla on oikeus valittaa päätöksestä, jolla hänen työvoimapoliittinen aikuiskoulutuksensa katsotaan keskeytyneeksi. Koska päätöstä ei kuitenkaan saa eräitä poikkeustapauksia lukuun ottamatta panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman, opiskelija voi halutessaan jatkaa koulutuksessa, kunnes keskeytyspäätös saa lainvoiman. Tällöin hänelle myös maksetaan ne etuudet, joihin hän on koulutukseen osallistumisen perusteella oikeutettu (työttömyyspäiväraha tai työmarkkinatuki sekä ylläpitokorvaus). Päätös tulee lainvoimaiseksi, kun valitusaika kuluu umpeen eikä opiskelija valita päätöksestä tai, jos hän valittaa päätöksestä, kun asia on ratkaistu hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaisella päätöksellä. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaamispäivästä. Jos ei muuta näytetä, päätös katsotaan saadun tiedoksi 7 päivän kuluessa postituspäivästä.

Vaikka koulutuksessa jatkava henkilö säilyttäisikin oikeutensa saada työttömyysetuutta koulutukseen osallistumisen perusteella ennen keskeytyspäätöksen lainvoimaiseksi tuloa, TE-toimiston tulee ryhtyä toimiin sen selvittämiseksi, onko hakijalla oikeus työttömyysetuuteen työttömyyden perusteella koulutuksen päätyttyä. Tätä tarkoitusta varten TE-toimisto tekee henkilölle selvityspyynnön heti, kun päätös koulutuksen keskeyttämisestä on tehty sekä ottaa asian aikanaan käsiteltäväksi.

Työttömyysetuuden maksajalle annetaan tiedote 0F1, johon merkitään ”liittyväksi päiväksi” koulutuksen keskeyttämispäivää seuraava päivä. Jos TE-toimistolla on tiedossa, että työnhakija jatkaa koulutuksessa, tiedotetta 0F1 ei anneta. Tarvittaessa koulutuksessa jatkaminen tulee selvittää koulutuksen järjestäjältä. Jos myöhemmin ilmenee, että työnhakija jatkaakin koulutuksessa, tiedote 0F1 perutaan tiedotteella 0F2.

Selvityspyynnössä henkilöltä on tiedusteltava ainakin hänen käsitystään koulutuksen keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoon johtaneista syistä sekä tietoa koulutuksessa jatkamisesta. Lisäksi häntä on pyydettävä toimittamaan kopio koulutuksen keskeytyspäätöksestä sekä mahdollinen selvitys valittamisesta. Jos henkilön palauttamasta selvityksestä ei ilmene, onko hän valittanut tai jos annettua selvitystä on tältä osin syytä epäillä, TE-toimiston tulee ennen koulutuksen jälkeistä aikaa koskevan lausunnon antamista selvittää valituksen jättäminen hallinto-oikeuden kirjaamosta. Samoin toimitaan tilanteessa, jossa hakija ei lainkaan palauta selvityspyyntöä määräaikaan mennessä.

TE-toimisto ei anna maksajalle koulutuksen päättymistä koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa tai maksatusilmoitusta ennen kuin koulutus tosiasiallisesti päättyy. Koulutus voi päättyä joko siksi, että

1. koulutus kokonaisuudessaan päättyy,
2. henkilö jää pois koulutuksesta,
3. koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi ja se pannaan täytäntöön,
4. päätös oli täytäntöönpanokelpoinen heti kun se oli tehty tai
5. muusta vastaavasta syystä.

Työttömyysetuutta saaneen henkilön koulutuksen päätyttyä ennalta ilmoitetusta poiketen etuuden maksajalle annetaan lausunto 0E8. Mikäli hän palaa koulutukseen oltuaan sieltä pois keskeyttämispäätöksen jälkeen, mahdollisesti jo annettu lausunto 0E8 on korvattava lausunnolla 0E1, johon merkitään koulutuksen alkuperäiset aloittamis- ja päättymispäivät, ellei niihin myöhemmin ole tullut muusta kuin koulutuksen keskeyttämisestä johtuvia muutoksia. Lausunnon perusteluissa on kerrottava, miksi asiassa annetaan uusi lausunto.

Työnhakijan oikeus saada työttömyysetuutta koulutuksen päättymisen jälkeiseltä työttömyysajalta ratkaistaan koulutuksen päätyttyä. TTL 2 a luvun 12 §:n 5 momentin mukaan sellaisen työnhakijan kohdalla, joka on hakenut valittamalla muutosta työvoimakoulutuksen keskeyttämistä koskevaan päätökseen valitusajan kuluessa, ei ennen valitusasiassa annettua lopullista päätöstä voida katsoa, että hänet olisi omasta syystään erotettu koulutuksesta siten, että seurauksena olisi korvauksettoman määräajan asettaminen. Tämän vuoksi asia ratkaistaan vasta, kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Jos koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi koulutuksen tosiasiallisesti päättyessä, asia voidaan ratkaista heti. Samoin toimitaan, jos hakija on ilmoittanut, ettei hän aio valittaa koulutuksen keskeyttämistä koskevasta päätöksestä.

Jos työnhakija on valittanut keskeyttämistä koskevasta päätöksestä tai valitusaikaa on vielä jäljellä, TE-toimisto antaa etuuden maksajalle esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon 0A1 ensimmäisestä koulutuksen jälkeisestä päivästä lukien, edellyttäen, että muut työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ovat kunnossa. Lausunnon perusteluihin tulee kirjata, että työnhakijan on sen jälkeen, kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös on tullut lainvoimaiseksi, ilmoitettava tästä TE-toimistolle ja että lausunto keskeyttämisen vaikutuksesta työttömyysetuuden maksamiseen annetaan sen jälkeen. Asian etenemistä tulee seurata myös normaalin asiakaspalvelun yhteydessä.

Kun koulutuksen keskeyttämistä koskeva päätös tulee lainvoimaiseksi, TE-toimisto antaa lausunnon työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen työttömyyden perusteella. Mahdollisen korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen ensimmäisen päivä on koulutuksen päättymispäivää seuraava päivä.

Asiaa käsiteltäessä harkinnassa ei tule ottaa huomioon korvauksettoman määräajan asettamisesta mahdollisesti seuraavaa takaisinperintää, koska takaisinperinnän kohtuullistaminen tai siitä luopuminen on etuuden maksajan toimivaltaan kuuluva seikka.

TTL 2 a luvun 12 §:n 5 momentin säännöstä ei sovelleta arvioitaessa työvoimakoulutuksen keskeyttämistä 8 luvun 2 §:n perusteella. Alle 25-vuotiaalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle asetetaan työssäolovelvoite heti, mutta asia tulee ottaa hakijan pyynnöstä tai TE-toimiston omasta aloitteesta uudelleen käsiteltäväksi, jos koulutuksen keskeyttämisasiassa annettu päätös kumotaan.

9. Toistuva työvoimapoliittisesti moitittava menettely

Työnhakijan työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavan menettelyn ollessa toistuvaa TE-toimisto asettaa työnhakijalle 12 kalenteriviikon työssäolovelvoitteen. Asiasta säädetään TTL 2 a luvun 14 §:ssä. Työssäolovelvoitteen asettamisesta annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0P9.

9.1. Työnhakijan menettely ia menettelyn toistuvuus

Työnhakijan menettelyn toistuvuutta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki sellainen menettely, josta voisi seurata TTL 2 a luvun mukaisen korvauksettoman määräajan asettaminen. Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan työmarkkinatukea hakevan nuoren osalta otetaan huomioon myös menettely, josta voisi seurata TTL 8 luvun 2 §:n mukaisen työssäolovelvoitteen asettaminen. TTL 8 luvun 2 §:ssä säädetään muun muassa velvollisuudesta hakeutua ammatilliseen koulutukseen yhteishaussa. Sen sijaan TTL 2 luvun 11 §:n (työmarkkinoilta poissaolo) ei huomioida toistuvuutta arvioitaessa.

Työnhakijan menettelyä pidetään toistuvana, jos hän menettelee työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti kaksi kertaa kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa. Ratkaisevaa on ainoastaan työnhakijan menettelyn toistuvuus. Esimerkiksi sillä, onko työnhakija saanut päätöksen aiemman menettelynsä vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta, ei ole merkitystä. Työnhakijan menettelyn toistuvuutta arvioitaessa ei sovelleta kokonaisharkintaa.

Toistuvuutta arvioitaessa otetaan kuuden kuukauden tarkastelujakson puitteissa huomioon myös työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely ennen TTL 2 a luvun voimaantuloa. Edellytyksenä on, että velvoite tulisi annettavaksi 2 a luvun voimaantulon jälkeisestä menettelystä eikä aiemmasta menettelystä ole annettu kumotun TTL 2 luvun 21 §:n mukaista työssäolovelvoitetta.

9.2. Työssäolovelvoitteen täyttyminen

TTL 2 a luvun 14 §:n mukainen työssäolovelvoite on kestoltaan 12 kalenteriviikkoa. Velvoite täyttyy työnhakijan oltua mainitun ajan työssäoloehtoon luettavassa työssä, tietyissä työllistymistä edistävissä palveluissa, opiskeltua omaehtoisesti päätoimisia opintoja tai työllistyttyä päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä.

1) Työssäoloehtoon luettava työ

Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti sellainen kalenteriviikko, jona henkilö on ollut työssä vähintään 18 tuntia. Lisäksi edellytetään, että työstä on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työehtosopimusta ei ole, edellytetään, että kokoaikatyöstä on maksettu palkkaa vähintään 1103 euroa kuukaudessa (vuonna 2012). Eräillä aloilla, kuten opetustyössä, vaadittava tuntimäärä voi olla alhaisempi.

TTL 5 luvun 4 §:n mukaan työssäoloehtoon luetaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteri viikon jakso, jossa työaika on vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle, jos hakija pyytää tätä kirjallisesti työttömyysetuuden maksajalta. Tätä poikkeusta sovelletaan myös työssäolovelvoitteen täyttymiseen. Hakijan on tehtävä pyyntö neljän peräkkäisen kalenteriviikon huomioimisesta aina työttömyysetuuden maksajalle.

Koska työssäolovelvoitteeseen luettava työ on määritelty identtisesti työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon luettavan työn kanssa, TE-toimisto voi tarvittaessa tiedustella työssäoloehtoon luettavia viikkoja työttömyysetuuden maksajalta. Työssäolovelvoitteeseen luetaan ainoastaan täysiä edellä mainitut edellytykset täyttäviä kalenteri viikkoja.

Esimerkki: Työnhakija on työssä perjantaista seuraavan viikon torstaihin. Työaika on perjantaina 8 ja maanantaista torstaihin 4 tuntia päivässä. Koska työaikaa tarkastellaan kalenteriviikkokohtaisesti, kumpikaan viikoista ei täytä työssäolovelvoitetta työajan jäädessä alle 18 tuntiin.

2) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, JTPL 6 luvun mukainen yhdistetty työ- ja koulutuskokeilu, JTPL 8 luvun mukainen työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu sekä kuntouttava työtoiminta

Mainittuihin työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuminen täyttää työssäolovelvoitetta kokonaisten kalenteriviikkojen osalta, toisin sanoen palvelun alkaessa tai päättyessä kesken kalenteriviikon vajaata viikkoa ei oteta huomioon. Sen sijaan sillä ei ole merkitystä, järjestetäänkö palvelua viikon jokaisena päivänä tai onko työnhakija tosiasiallisesti osallistunut palveluun vai ollut luvalla tai luvatta poissa.

Esimerkki: Työnhakija aloittaa kuntouttavan työtoiminnan keskiviikkona. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kullakin viikolla keskiviikosta perjantaihin neljä tuntia päivässä. Työnhakija on satunnaisesti poissa kuntouttavasta työtoiminnasta sellaisina päivinä, joina hänen tulisi olla paikalla. Kuntouttava työtoiminta päättyy aikanaan perjantaina.
 
Kaikki viikot kuntouttavan työtoiminnan ajalta aloittamisviikkoa lukuun ottamatta täyttävät työssäolovelvoitetta. Aloittamisviikko ei täytä työssäolovelvoitetta, koska se ei ole täysi kalenteriviikko. Kuntouttavan työtoiminnan viimeinen viikko sen sijaan täyttää velvoitetta, vaikka toiminta päättyy perjantaina. Tällä tulkinnalla vältetään työnhakijan oikeuksiin vaikuttavat erot, jotka voivat johtua siitä, onko palvelun järjestämistä koskeva sopimus tehty päättymään perjantaina vai sunnuntaina.

3) Päätoiminen opiskelu

TTL 2 luvun 6 § 2 momentissa tarkoitettu päätoiminen opiskelu täyttää työssäolovelvoitetta riippumatta siitä, mitä etuutta (esimerkiksi opintotukea, aikuiskoulutustukea tai työttömyysetuutta) henkilölle on maksettu opintojen aikana. TTL 2 luvun 6 §:n 3 momentin mukaisesti kokonaisharkinnalla päätoimiseksi katsottava opiskelu ei täytä velvoitetta.

Samoin kuin työssäolo ja työllistymistä edistävät palvelut opinnot täyttävät työssäolovelvoitetta täysien kalenteriviikkojen osalta. Opintojen alkaessa tai päättyessä kesken kalenteriviikon vajaita viikkoja ei oteta huomioon.

Edellytyksenä työssäolovelvoitteen täyttämiselle omaehtoisella opiskelulla on, että työnhakija on edennyt opinnoissaan normaaliksi katsottavalla tavalla. Opintojen etenemistä arvioidaan samoin kuin sovellettaessa TTL 2 luvun 7 §:n 3 momenttia (opintojen katsominen sivutoimisiksi vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan perusteella).

4) Päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssä

TTL 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa tai omassa työssä täyttää työssäolovelvoitetta. Yritystoiminnan alkamis- ja päättymisaika ratkaistaan TTL 2 luvun 4, 5 ja 5 a §:n ja valtioneuvoston asetuksella säädettyjen säännösten perusteella. Myös yritystoiminnan keskeytymiseen liittyvä enintään neljän kuukauden ns. riskikarenssiaika täyttää työssäolovelvoitetta.

Jos yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen alkaa tai päättyy kesken kalenteriviikon, kyseinen viikko tai viikot eivät kerrytä työssäolovelvoitetta. Jos yritystoiminta tai omassa työssä työllistyminen päättyy perjantaina, tämä viikko täyttää velvoitetta.

9.3. Työssäolovelvoitteen päättyminen ajan kulumisen perusteella

TTL 2 a luvun 3 momentissa säädetään, että toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteella asetettu työssäolovelvoite on voimassa enintään viisi vuotta. Määräaika alkaa velvoitteen asettamiseen johtaneesta menettelystä eli ns. rikepäivästä.

Jotta velvoitteen päättyminen viiden vuoden määräajan perusteella voidaan todeta, TE-toimiston tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että rikepäivä on merkitty työssäolovelvoitetta asetettaessa työvoimapoliittiseen lausuntoon 0P9. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa myöhemmin työssäolovelvoitteen päättymisestä viiden vuoden määräajan takia sekä siihen liittyvistä menettelytavoista.

9.4. Työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely työssäolovelvoitteen asettamiseen johtaneen menettelyn jälkeen

Kun työnhakija on menetellyt toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänen myöhempää mahdollisesti moitittavaa menettelyään ei selvitetä eikä menettelystä aseteta korvauksettomia määräaikoja tai uusia työssäolovelvoitteita TTL 2 a luvun 14 §:n perusteella. Ratkaisevaa on toistuvan menettelyn ajankohta, ei esimerkiksi se, milloin asiaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto on annettu.

Alle 25-vuotiaan ammatillista koulutusta vailla olevan työmarkkinatukea hakevan nuoren menettely selvitetään ja hänelle voidaan asettaa TTL 8 luvun 2 §:n mukainen työssäolovelvoite, tai jos menettely on toistuvaa, uusi TTL 2 a luvun 14 §:n mukainen velvoite.

Esimerkki: Työnhakijalle on asetettu TTL 2 a luvun 14 §:n mukainen työssäolovelvoite hänen meneteltyään toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Työnhakija tekee myöhemmin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kokoaikatyöstä. Oltuaan työssä 11 kalenteriviikkoa hän eroaa työstä ilman pätevää syytä. Henkilö on täyttänyt työssäolovelvoitetta 11 viikkoa. Työstä eroamista ei selvitetä eikä siitä aseteta seuraamusta, ellei kyse ole ammatillista koulutusta vailla olevasta työmarkkinatukea hakevasta nuoresta, koska työssäolovelvoitteesta puuttuu vielä yksi viikko.

Jos työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus kumoaa työnhakijalle asetetun korvauksettoman määräajan tai TTL 8 luvun 2 §:n mukaisen työssäolovelvoitteen, tällä voi olla vaikutusta myöhemmin toistuvan menettelyn perusteella asetettuun työssäolovelvoitteeseen. Tällaisessa tilanteessa toistuvan menettelyn perusteella asetettu työssäolovelvoite kumotaan ja tilalle asetetaan korvaukseton määräaika tai TTL 8 luvun 2 §:n mukainen työssäolovelvoite. Ennen valitusasteen päätöksen antamista tapahtunutta mahdollisesti työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyä ei työnhakijan oikeusturvan takia selvitetä takautuvasti eikä siitä aseteta seuraamuksia.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta tai vakuutusoikeus voi kumota myös TE-toimiston TTL 2 a luvun 14 §:n perusteella asettaman työssäolovelvoitteen. Koska työssäolovelvoitteen asettaminen ei edellytä työnhakijan menettelyn kokonaisarviointia, kyse on lähtökohtaisesti aina siitä, ettei työnhakijan menettelyä ole pidettävä TTL 2 a luvussa tai 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla moitittavana. Tämän vuoksi työssäolovelvoitteen tilalle ei aseteta korvauksetonta määräaikaa tai TTL 8 luvun 2 §:n mukaista työssäolovelvoitetta, ellei kyse ole esimerkiksi siitä, että valitusaste katsoo työnhakijan menetelleen moitittavasti, mutta toistuva menettely ei ole tapahtunut kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa. Ennen valitusasteen päätöksen antamista tapahtunutta mahdollisesti työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyä ei työnhakijan oikeusturvan takia tässäkään tilanteessa selvitetä takautuvasti eikä siitä aseteta seuraamuksia.

Edellä valitusasteiden päätöksistä kerrottua sovelletaan myös silloin, kun TE-toimisto kumoaa seuraamuksen asettamista koskevan työvoimapoliittisen lausunnon itseoikaisuna.

Työnhakijan työvoimapoliittisesti moitittava menettely otetaan menettelyn toistuvuutta arvioitaessa huomioon vain kerran.

Esimerkki: Työnhakijalle on asetettu TTL 2 a luvun 14 §:n mukainen työssäolovelvoite hänen meneteltyään toistuvasti työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti. Työnhakija tekee myöhemmin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen kokoaikatyöstä. Oltuaan työssä 12 kalenteriviikkoa hän eroaa työstä ilman pätevää syytä. Työssäolovelvoite on täyttynyt, mutta TE-toimisto asettaa työnhakijalle korvauksettoman määräajan työstä eroamisen perusteella. Työnhakijalle ei aseteta työssäolovelvoitetta toistuvan työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteella, vaikka aiemmasta toistuvasta menettelystä olisi kulunut alle kuusi kuukautta.

10. Kumotun lainsäädännön mukaiset työssäolovelvoitteet

TTL:n 1.7.2012 voimaan tulleiden muutosten siirtymäsäännöksessä säädetään, että työnhakijan ennen muutosten voimaantuloa tapahtuneen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn perusteella asetetut työssäolovelvoitteet ovat voimassa enintään 31.12.2016 asti. Siirtymäsäännös koskee seuraavia velvoitteita:

• kaikki kumotun työttömyysturvalain (602/1984) perusteella asetetut työssäolovelvoitteet
• kaikki kumotun työmarkkinatukikin (1542/1993) mukaiset työssäolovelvoitteet
• nykyisen TTL:n kumottujen 2 luvun 21 §:n sekä 8 luvun 4 a ja 6 §:n perusteella asetetut työssäolovelvoitteet

TTL:n muutokset eivät vaikuta edellä tarkoitettujen työssäolovelvoitteiden kestoon eikä niiden täyttymistä arvioida kalenteriviikkokohtaisesti. Sen sijaan TTL:n muutosten siirtymäsäännöksessä on helpotettu vanhojen työssäolovelvoitteiden täyttymistä. Velvoitteet täyttyvät seuraavasti:

• työssäolovelvoite kertyy aina siten kuin säännöksessä, jonka perusteella se on asetettu, säädetään
• 1.7.2012 alkaen työssäolovelvoitetta kerryttää edellisen lisäksi myös TTL 2 a luvun 14 §:ssä tarkoitettu toiminta.

Kun TE-toimisto toteaa jonkin edellä tässä luvussa tarkoitetun työssäolovelvoitteen täyttymisen, sen tulee antaa työttömyysetuuden maksajalle mahdollinen etuusoikeuden palautumista koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Tämän lisäksi TE-toimiston tulee antaa toimiston sisäinen lausunto 0Z3 (Työssäolovelvoite on täyttynyt. Ennen < szLiittyvaPvm > annetut lausunnot 026, 031, 054, 055, 0P5, 0R7, 0R8, 0R9, 0T4 ja 0T5 voi poistaa).

0Z3-lausunto vaikuttaa siten, että työhallinnon asiakaspalvelun tietojäijestelmän vanhentuneiden tietojen poisto-ohjelma poistaa lausunnossa mainitut työvoimapoliittiset lausunnot. Velvoitelausuntojen poistaminen puolestaan vaikuttaa siten, että poisto-ohjelma poistaa myös työllistymistä edistäviä palveluita koskevia lausuntoja niille määriteltyjen säilytysaikojen puitteissa, ellei työnhakijasta ole annettu muita poistamisen estäviä lausuntoja. 0Z3-lausunto näytetään työnhakijalle omat työttömyysturvatiedot -palvelussa.

Esimerkki 1: Työnhakija on menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen työmarkkinatuesta annetun lain 20 §:n perusteella (kolmen kuukauden työssäolovelvoite) 1.2.2002 alkaen. Velvoitetta olisi täyttänyt työssäolo ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuminen. Myöhemmin hakijalle on vielä asetettu 1.5.2009 alkaen TTL 2 luvun 21 §:n mukainen kolmen kuukauden työssäolovelvoite toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä. Tätä velvoitetta olisi täyttänyt työssäoloehtoon luettava työ ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuminen sekä 10.5.2010 alkaen omaehtoinen päätoiminen opiskelu.
 
Työnhakija osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan 1.7.2012 jälkeen kolmen kuukauden ajan. TTL:n muutosten siirtymäsäännöksen perusteella TE-toimisto toteaa molempien työssäolovelvoitteiden täyttyneen. Jos muut etuuden maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ovat kunnossa, TE-toimisto antaa etuuden maksajalle maksatuksen sallivan työvoimapoliittisen lausunnon kuntouttavan työtoiminnan päätyttyä ja tekee toimiston sisäisen lausunnon 0Z3.

Esimerkki 2: Kuten edellä, työnhakija on menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen työmarkkinatuesta annetun lain 20 §:n perusteella (kolmen kuukauden työssäolovelvoite) 1.2.2002 alkaen. Myöhemmin hakijalle on vielä asetettu 1.5.2009 alkaen TTL 2 luvun 21 §:n mukainen kolmen kuukauden työssäolovelvoite toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä.
 
Työnhakija on kolme kuukautta työssä, jota ei työajan vähäisyyden vuoksi voida lukea työssäoloehtoon. Koska työtä ei lueta työssäoloehtoon, TE-toimisto voi todeta ainoastaan työmarkkinatuesta annetun lain perusteella annetun työssäolovelvoitteen täyttymisen. Asia todetaan antamalla työttömyysetuuden maksajalle tiedote 0Z9, jonka perusteluissa kerrotaan velvoitteen täyttymisestä ja toisesta edelleen voimassa olevasta velvoitteesta. Lausuntoa 0Z3 ei anneta, koska se aiheuttaisi myös lausunnon 0P5 poistamisen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa myöhemmin menettelytavoista ja mahdollisten uusien työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta 1.1.2017 alkaen. Lausunnon 0Z3 antaminen helpottaa TE-toimiston työtä loppuvuonna 2016, koska teknisesti tullee olemaan mahdollista tuottaa listoja ainoastaan niistä toimiston asiakkaista, joiden tiedoissa on edelleen näkyvissä työssäolovelvoitteita koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja. Vanhojen velvoitteiden täyttymisen toteaminen teknisesti ei ole mahdollista.

Lausuntoa 0Z3 voidaan käyttää myös silloin, kun työssäolovelvoitteen täyttyminen on todettu jo joskus aiemmin, mutta velvoitetta koskeva työvoimapoliittinen lausunto on edelleen työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmässä. Lausunto 0Z3 säilytetään 60 kuukautta (viisi vuotta) sen antopäivästä.

TTL:n 1.7.2012 voimaan tulleiden muutosten siirtymäsäännös ei koske alle 25-vuotiaille ammatillista koulutusta vailla oleville työmarkkinatukea hakeville nuorille TTL 8 luvun 2 §:n perusteella asetettuja työssäolovelvoitteita.

OSA III   TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIEN PALVELUIDEN AJALTA MAKSETTAVA TYÖTTÖMYYSETUUS

1. Yleistä

Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavasta työttömyysetuudesta säädetään TTL 10 luvussa. Työllistymistä edistäviä palveluita ovat työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (JTPL 6 luku); työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (JTPL 9 luku); työkokeilu, työelämävalmennus ja työharjoittelu (työmarkkinatoimenpiteet; JTPL 8 luku); työ- ja koulutuskokeilu (JTPL 6 luku) sekä kuntouttava työtoiminta. Työllistymistä edistävänä palveluna pidetään myös työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastettua maahanmuuttajien palvelua, joka on alkanut viimeistään 31.8.2011 sekä 1.9.2011 tai sen jälkeen aloitettua kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) 22–24 §:ssä tarkoitettua omaehtoista opiskelua.

Tässä osassa ei käsitellä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, työnhakijan omaehtoisen opiskelun tukemista työttömyysetuudella eikä maahanmuuttajan kotoutumistuella tuettua omaehtoista opiskelua. Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta on annettu työ- ja elinkeinoministeriön ohje työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja siihen hakeutuville ja osallistuville maksettavista etuuksista (TEM/1258/07.02.02/2011) ja työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta opiskelusta on kerrottu ohjeessa työnhakijan omaehtoisesta opiskelusta työttömyysetuudella (TEM/427/03.01.05/2011).

Työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen tarkoittaa työttömyysetuuden osalta käytännössä sitä, että työnhakijalla voi pitkään työttömänä olleita työmarkkinatuen saajia lukuun ottamatta tietyin enimmäismaksuaikaa koskevin rajoituksin olla oikeus saada työttömyysetuutta korotettuna, jos palveluun osallistumisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Myös työnhakijan kuuluminen muutosturvan toimintamallin piiriin vaikuttaa maksettavan etuuden tasoon. Lisäksi työnhakijalle voidaan työ- ja koulutuskokeilua lukuun ottamatta ja työharjoittelua koskevin rajoituksin maksaa todellisilta palveluun osallistumispäiviltä ylläpitokorvausta.

Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen ajalta voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea tiettyjen passiivisen työttömyyden aikaisten etuuden maksamisen esteiden estämättä (vastaavankaltaisesti kuin 31.12.2009 asti toimittiin ”työmarkkinatukeen oikeutettujen” kohdalla). Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavan suunnitelman käsitteistä ja suunnitelman laatimisajankohdasta kerrotaan jäljempänä omassa kappaleessaan ja työttömyysetuuden korotusosien ja ylläpitokorvauksen saamisen rajoituksista kunkin palvelun kohdalla.

Vaikka työnhakuvalmennus ei olekaan TTL 10 luvussa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu, tässä osassa kerrotaan myös TE-toimiston tehtävistä työnhakuvalmennuksen aikaisen ylläpitokorvauksen maksatuksessa.

2. Työllistymissuunnitelman ja sitä korvaavan suunnitelman käsite ja suunnitelman laatiminen sekä sopiminen työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta

2.1. Sopiminen palveluun osallistumisesta suunnitelmassa

Jotta työnhakijalle voidaan maksaa työttömyysetuutta korotettuna työllistymistä edistävän palvelun ajalta, palveluun osallistumisesta on sovittava työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Muut TE-toimistossa mahdollisesti käytössä olevat työllistymissuunnitelman kaltaiset suunnitelmat, esimerkiksi ammatinvalinnanohjauksen suunnitelmat, eivät luo työnhakijalle oikeutta työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksettavaan korotettuun työttömyysetuuteen. Sopimista osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa ei korvaa myöskään esimerkiksi se, että TE-toimisto valitsee työnhakijan hänen hakemaansa palveluun ja tekee mahdollisia sopimuksia palvelun järjestämisestä.

Työllistymissuunnitelma on laadittu säännöksissä tarkoitetulla tavalla, kun suunnitelmaan on kirjattu

1. mistä palvelusta on kyse (esimerkiksi ”työkokeilu”),
2. palvelun arvioitu kesto (esimerkiksi ”kuusi kuukautta”) ja
3. ajankohta, johon mennessä työnhakija aloittaa palvelun (esimerkiksi ”31.7.2010 mennessä”).

Kuntouttavan työtoiminnan osalta vähimmäisvaatimuksista on säädetty kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 9 §:ssä. Aktivointisuunnitelmaan on kirjattava ainakin

1. kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka,
2. kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto,
3. kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus,
4. henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut sekä
5. ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta.

Kuntouttavasta työtoiminnasta aktivointisuunnitelmaan kirjattavia seikkoja koskeva lainkohta on ollut voimassa samansisältöisenä 1.9.2001 alkaen.

2.2. Sopiminen osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun palvelun alkamisen jälkeen

Edellytettäessä, että työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, pyritään varmistamaan palvelun työvoimapoliittinen tarkoituksenmukaisuus. Lähtökohtana on aina, että TE-toimiston on järjestettävä työnhakijan palveluprosessi siten, että osallistumisesta työllistymistä edistävään palveluun sovitaan ennen palvelun alkamista. Näin toimittaessa työnhakijalla voi olla oikeus palvelun ajalta maksettavaan korotettuun työttömyysetuuteen.

Työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta voidaan sopia ja työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma voidaan laatia tai päivittää palvelun alkamisen jälkeen, jos

1. työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta ei ole voitu sopia ennen palvelun aloittamista TE-toimiston poikkeuksellisesta työtilanteesta johtuen ja
2. on selvää, että kyseiseen palveluun osallistumisesta olisi sovittu suunnitelmassa, jos suunnitelma olisi laadittu tai päivitetty ajallaan.

Jos työnhakija on aloittanut työllistymistä edistävän palvelun ilman, että osallistumisesta palveluun on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa, hakijasta tulee antaa palveluun osallistumista koskeva työvoimapoliittinen lausunto ilman mainintaa palveluun osallistumisen sisältymisestä suunnitelmaan. Jos osallistumisesta sovitaan takautuvasti, TE-toimisto antaa uuden työvoimapoliittisen lausunnon asianmukaisilla lisätiedoilla työllistymistä edistävän palvelun alkamisesta lukien. Lausunto voidaan tarvittaessa korjata myös palvelun päättymisen jälkeen.

3. Työkokeilu työpaikalla

Työkokeilun aloittaminen

Työkokeilun ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelun perusteella sekä työmarkkinatukea että työttömyyspäivärahaa saavalle. Työkokeilun ajalta voi olla oikeus myös ylläpitokorvaukseen.

Työkokeilun alkaessa TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle maksatuksen sallivan lausunnon 0B3, jos työnhakijalla on oikeus saada työttömyysetuutta etuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessä. Työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta koskevaa maksatuksen estävää lausuntoa ei työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen takia tule antaa. ”Pohjalla” voi siis olla esteetön työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta koskeva lausunto.

Lausunto 0B3 voidaan antaa ja työttömyysetuutta maksaa myös silloin, kun työttömyysetuuden saaminen työttömyyden perusteella estyisi korvauksettoman määräajan, työssäolovelvoitteen, TTL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen tai työmarkkinatuen odotusajan takia. Mainitut seikat syrjäytyvät työkokeilun ajalta vain silloin, kun este työttömyysetuuden maksamiselle oli olemassa jo työkokeilun alkaessa.

Jos työnhakijalle ei makseta työttömyysetuutta työttömyyden perusteella työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen omavastuuajan taikka työmarkkinatuen tarveharkinnan takia, hänelle voidaan silti maksaa työttömyysetuutta työkokeilun ajalta. Omavastuuajan ja tarveharkinnan vaikutuksen selvittäminen ei kuulu TE-toimiston tehtäviin, eikä niitä tarvitse ottaa huomioon työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa.

Lausunnon 0B3 alkamispäiväksi merkitään ensimmäinen päivä, jona työkokeilua jäljestetään ja päättymispäiväksi viimeinen jäijestämispäivä. Työkokeilun ajalta maksetaan työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelun perusteella viideltä päivältä viikossa koko siltä ajalta, jota sopimus työkokeilusta koskee, toisin sanoen myös niiltä päiviltä, joina työkokeilua ei järjestetä.

Annettaessa työvoimapoliittista lausuntoa 0B3 TE-toimiston on varmistuttava siitä, että lausunnon tiedoissa (”Työvoimapoliittinen lausunto” -ikkuna URA:ssa) on merkintä palvelun sisältymisestä suunnitelmaan ja mahdollisesta muutosturvan piiriin kuulumisesta. Työttömyysetuuden maksaja toimii siten, että suunnitelmassa sopimista koskevan maininnan puuttuessa lausunnosta oletuksena on, ettei palveluun osallistumisesta ole sovittu eikä asiaa tarkisteta TE-toimistosta tai valtakunnallisesta Työttömyysturvaneuvonta-puhelinpalvelusta. Tällöin työnhakijalle maksetaan työkokeilun ajalta työvoimapoliittisen lausunnon perusteella työttömyysetuutta ilman korotusosia. Tällöinkin edellä mainitut työttömyyden perusteella maksettavan työttömyysetuuden maksamisen esteet (korvaukseton määräaika, työssäolovelvoite, omavastuuaika sekä vain työmarkkinatukea koskevat TTL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetut rajoitukset, odotusaika ja tarveharkinta) syrjäytyvät työkokeiluun osallistumisen ajalta. Lisäksi hakijalla voi olla oikeus ylläpitokorvaukseen.

Työkokeiluun osallistumisen perusteella maksettavat työttömyysetuuden korotusosat eivät koske työmarkkinatuen saajia, jotka työkokeilun aloittaessaan ovat saaneet työmarkkinatukea yli 500 päivältä tai yli 180 päivältä sen jälkeen, kun heidän oikeutensa työttömyyspäivärahaan on päättynyt päivärahan enimmäismaksuajan täyttymisen vuoksi. Korotusosia (muutosturvaan ja työllistymistä edistävään palveluun osallistumiseen liittyviä korotuksia) maksetaan työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella enintään 200 päivältä.

Työmarkkinatuen saajia koskevilla rajoituksilla sekä työttömyysetuuden korotusosien maksamisella, kestolla tai korotuksien enimmäisajan kertymän nollaamisella ei ole vaikutusta TE-toimiston selvittäessä työttömyysetuuden maksamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä. Työnhakijan tiedustellessa mainittuja seikkoja TE-toimistolta työnhakija ohjataan kääntymään oman työttömyyskassansa tai Kansaneläkelaitoksen toimiston puoleen.

Työttömyysetuuden maksaja tarvitsee tiedon muutosturvan piiriin kuulumisesta ratkaistakseen työnhakijan oikeuden muutosturvan toimintamallin piiriin kuulumisen perusteella maksettaviin työttömyyspäivärahan korotusosiin.

TE-toimiston ilmoitus muutosturvan piiriin kuulumisesta sitoo työttömyysetuuden maksajaa siltä osin, ettei maksaja tutki esimerkiksi muutosturvan piiriin kuulumisen edellytyksenä olevaa työhistoriaa tai työsuhteen päättymissyytä. TE-toimiston ei sen sijaan tule ottaa kantaa siihen, maksetaanko työnhakijalle muutosturvaan liittyviä korotusosia, sillä tämä kuuluu etuuden maksajan toimivaltaan.

Ylläpitokorvaus

Annettaessa työvoimapoliittinen lausunto 0B3 lausunnon perusteluihin on merkittävä, kuinka monena päivänä viikossa ja mahdollisuuksien mukaan myös tieto minä päivinä (esim. ma–ke) palvelua jäljestetään.

Työttömyysetuuden maksaja tarvitsee tiedon JTPL 10 luvun 3 §:ssä säädetyn ylläpitokorvauksen maksamista varten, koska ylläpitokorvausta maksetaan vain todellisilta osallistumispäiviltä. Jos työnhakija sopii palvelun järjestäjän kanssa osallistumispäivän muuttamisesta kalenteriviikon sisällä, asiasta ei tarvitse tehdä ilmoitusta TE-toimistolle. Jos osallistumispäivää siirretään eri kalenteriviikolle, TE-toimiston tulee ilmoittaa asiasta työttömyysetuuden maksajalle tiedotteella 0F2. Kalenteriviikoittainen tarkastelu johtuu siitä, että näin toimittaessa ylläpitokorvaukseen oikeuttavien osallistumispäivien lukumäärä on oikea kullakin etuuden hakujaksolla (yleensä neljä viikkoa).

Työttömyysetuuden maksaja tarvitsee ylläpitokorvauksen maksamista varten tiedon myös työkokeilun järjestämispaikan sijainnista. Tämä tieto merkitään ”Työvoimapoliittinen lausunto” -ikkunalla (merkintä ylläpitokorvauksesta, alasvetovalikko järjestämispaikan sijainnista).

Työvoimapoliittiseen lausuntoon ylläpitokorvauksen maksamista varten merkityt tiedot eivät ole luonteeltaan työttömyysetuuden maksajaa sitovia, koska ylläpitokorvauksen maksamisen edellytysten selvittäminen kuuluu kokonaisuudessaan työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen toimivaltaan. TE-toimiston velvollisuudesta toimittaa ylläpitokorvauksen maksajan tarvitsemia tietoja on säädetty valtioneuvoston julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta antaman asetuksen (1347/2002) 19 §:ssä.

Työttömyysetuuden maksajan työkokeilun ajalta maksaman ylläpitokorvauksen edellytyksenä on, että henkilö saa työttömyysetuutta. Jos TE-toimiston asiakkaalla ei ole oikeutta saada työttömyysetuutta työkokeilun ajalta, TE-toimisto voi myöntää hänelle todellisilta osallistumispäiviltä harkinnanvaraista ylläpitokorvausta, josta säädetään JTPL 10 luvun 6 §:ssä. TE-toimiston myöntämä harkinnanvarainen ylläpitokorvaus maksetaan työllisyysmäärärahoista, eikä siitä sen takia tarvitse ilmoittaa työ* 'nyysetuuden maksajalle.

TTL 2, 2 a ja 8 luvun soveltaminen

Työkokeilun aikana sovelletaan myös TTL 2, 2 a ja 8 luvuissa olevia säännöksiä. Tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että työkokeilun alkaessa olemassa oleva työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittinen este (esimerkiksi päätoimiset opinnot tai päätoiminen yritystoiminta), joka ei syijäydy työkokeilun ajalta, estää työttömyysetuuden saamisen työkokeilun perusteella kunnes este lakkaa. Tällöin työkokeilun alkamisesta ei anneta sitovaa työvoimapoliittista lausuntoa, vaan alkamisesta ilmoitetaan työttömyysetuuden maksajalle tiedotteella 0F2. Esteen lakkaamisen jälkeiseltä ajalta annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0B3. (Työkokeilun ajalta syrjäytyviä työttömyysetuuden työvoimapoliittisia edellytyksiä on selostettu edellä kohdassa ”työkokeilun aloittaminen”.)

Toiseksi tilanteessa, jossa kesken työkokeilua syntyy TTL 2, 2 a tai 8 luvussa tarkoitettu työttömyysetuuden maksamisen este, TE-toimiston tulee antaa asiaa koskeva maksatuksen estävä työvoimapoliittinen lausunto. Esteen päätyttyä annetaan työvoimapoliittinen lausunto 0B3, jossa lausunnon alkamispäiväksi merkitään se päivä, josta alkaen työttömyysetuutta taas voidaan maksaa (toisin sanoen päivä, josta alkaen esimerkiksi työnhaku on voimassa tai ensimmäinen työsuhteen päättymisen jälkeinen päivä). Osa-aikatyöstä ilmoitetaan etuuden maksajalle tiedotteella 0F2.

Esimerkki 1: Työnhakijalle on asetettu työssäolovelvoite, joka alkaa ennen työkokeilun alkamista. Koska työssäolovelvoite on mainittu TTL 10 luvun 2 §:ssä työllistymistä edistävän palvelun ajalta syrjäytyvänä etuuden saamisen työvoimapoliittisena esteenä, hakijalle maksetaan työttömyysetuutta työkokeilun ajalta työssäolovelvoitteen estämättä. Työkokeilun aikana TE-toimisto tekee hakijalle työtarjouksen, josta hakija kieltäytyy ilman pätevää syytä. Hakijalle asetetaan (esimerkiksi) korvaukseton määräaika. Koska työkokeilun alkamisen jälkeen tapahtuviin seikkoihin sovelletaan TTL 2, 2 a ja 8 lukuja, korvaukseton määräaika estää työttömyysetuuden maksamisen työkokeilun ajalta.

Esimerkki 2: 17-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori jättää ilman pätevää syytä hakematta työkokeilun aikana 9.8.–8.11. syksyn yhteishaussa, joka päättyy 8.10. Nuori täyttää 18 vuotta 24.10. Hänelle asetetaan työssäolovelvoite 0R2 siitä lukien, kun hän täyttää 18 vuotta. Työssäolovelvoite estää etuuden maksamisen työkokeilun ajalta.

Esimerkki 3: 17-vuotias ammatillista koulutusta vailla oleva nuori jättää ilman pätevää syytä hakematta syksyn yhteishaussa, joka päättyy 8.10. Hän on työkokeilussa 15.10.–14.12. ja täyttää 18 vuotta 24.10. Koska kyse on ennen työkokeilun alkamista tapahtuneesta moitittavasta menettelystä, joka väistyy työkokeilun ajalta, hänelle ei aseteta työssäolovelvoitetta siitä lukien kun hän täyttää 18 vuotta. Työssäolovelvoite asetetaan työkokeilun päättymisestä eli 15.12 lukien.

Työkokeilun päättyminen

Työkokeilun päättyessä annetaan lausunto 0B9, johon merkitään liittyväksi päiväksi viimeinen päivä, jona työkokeilua järjestettiin.

Jos työnhakija ei ottanut osaa työkokeiluun viimeisinä päivinä, lausuntoon 0B9 merkitään silti liittyväksi päiväksi se päivä, jona työnhakijan olisi vielä pitänyt ottaa osaa työkokeiluun. Poissaolopäivistä annetaan työvoimapoliittinen lausunto siten kuin jäljempänä kerrotaan. Työkokeilun jälkeiseltä ajalta annetaan erikseen työttömyyden perusteella maksettavaa etuutta koskeva lausunto. Muulla tavalla toimittaessa työnhakijalla voisi olla oikeus saada poissaolostaan huolimatta palvelun viimeisiltä päiviltä työttömyysetuutta työttömyyden perusteella. Lausuntojen antamisella on merkitystä myös työssäolovelvoitteiden täyttymistä selvitettäessä.

Jos työkokeilu päättyy lausunnossa 0B3 ilmoitettuna ajankohtana ja passiiviselta työttömyysajalta maksettavaa etuutta koskeva lausunto voidaan antaa välittömästi työkokeilun päätyttyä, lausuntoa 0B9 ei tarvitse antaa. Olennaista asiassa on se, että oikeudesta saada työttömyysetuutta työkokeilun jälkeiseltä ajalta annetaan aina työvoimapoliittinen lausunto, myös silloin, kun ”pohjalla” on ollut maksatuksen salliva toistaiseksi voimassa ollut lausunto.

Jos työkokeilun päättymispäivä on muuttunut aiemmin ilmoitetusta tai palvelun päättymisen jälkeistä aikaa koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa ei voida antaa välittömästi, tulee aina antaa lausunto 0B9. Sen sijaan tiedotetta 0F1 ei tässä tilanteessa tarvita.

Jos työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työttömyyden perusteella esimerkiksi ennen työkokeilun alkamista asetetun työssäolovelvoitteen takia, työkokeilun jälkeen annetaan tiedote 0F2, jossa kerrotaan, että aiemmin annettu maksatuksen estävä työvoimapoliittinen lausunto on edelleen voimassa.

Työkokeilun päättyessä annettavan lausunnon perusteluihin tulee merkitä tieto seuraavan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa sovitun työllistymistä edistävän palvelun alkamispäivästä, jos palveluiden välillä on enintään seitsemän kalenteripäivää.

Työttömyysetuuden maksaja tarvitsee tiedon seuraavan työllistymistä edistävän palvelun alkamisajankohdasta, koska työnhakijalla voi olla oikeus etuuden korotusosiin suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palveluiden väliseltä ajalta, jos tämä aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. TE-toimisto ei tässäkään ota kantaa maksettavan etuuden tasoon, vaan sen tehtävänä on ainoastaan ilmoittaa seuraavan suunnitelmassa sovitun palvelun alkamisajankohta. Säätämällä työttömyysetuuden aktiiviajan korotusosien maksamisesta työllistymistä edistävien palveluiden väliseltä ajalta on pyritty välttämään etuuden tason tarpeeton vaihtelu.

Jos työkokeilua jatketaan, annetaan uutta jaksoa koskeva lausunto 0B3.

4. Työelämävalmennus

Edellä työkokeilusta kerrottua sovelletaan myös työelämävalmennuksen aikana. Työelämävalmennuksen ajalta annettava työttömyysetuuden maksatuksen salliva työvoimapoliittinen lausunto on 0B2.

TE-toimisto ei voi myöntää työelämävalmennuksen ajalta harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.

5. Työharjoittelu

Edellä työkokeilusta kerrottua sovelletaan myös työharjoittelun aikana. Työharjoittelun ajalta annettava työttömyysetuuden maksatuksen salliva työvoimapoliittinen lausunto on 0B1. Lausunto 0B1 voidaan antaa vain työmarkkinatukea koskevana, koska työharjoitteluun ei voida osoittaa työttömyyspäivärahaa saavia työnhakijoita.

Kansaneläkelaitos maksaa työharjoittelun osallistumispäiviltä ylläpitokorvausta vain sellaiselle työnhakijalle, joka on saanut enimmäisajan työttömyyspäivärahaa tai jolle on maksettu työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä. Toimivalta päättää työnhakijan oikeudesta ylläpitokorvaukseen on Kansaneläkelaitoksella. TE-toimisto ei voi myöntää työharjoittelun ajalta harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.

6. Työ- ja koulutuskokeilu

Edellä työkokeilusta kerrottua sovelletaan pääosin myös työ- ja koulutuskokeilun aikana. Työ- ja koulutuskokeilun ajalta annettava työttömyysetuuden maksatuksen salliva työvoimapoliittinen lausunto on 0B4.

Jotta TE-toimiston asiakkaasta voidaan antaa työttömyysetuuden maksamisen mahdollistava työvoimapoliittinen lausunto, henkilön tulee olla rekisteröitynyt työnhakijaksi. Edellytys koskee kaikkien työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavaa työttömyysetuutta. Työttömyysetuuden saamiseksi ei siis esimerkiksi ole riittävää, että henkilö on ammatinvalinnanohjauksen asiakas.

Työttömyysetuuden maksajat eivät maksa työ- ja koulutuskokeilun ajalta ylläpitokorvausta. TE-toimisto ei voi myöntää työ- ja koulutuskokeilun ajalta harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.

7. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen ja työmarkkinatoimenpiteisiin rinnastetut maahanmuuttajien p alvelut

Maahanmuuttajan osallistuessa työllistymistä edistävään palveluun josta ei ole tehty rinnastamispäätöstä, TE-toimisto antaa työvoimapoliittiset lausunnot samalla tavalla kuin kenen tahansa työnhakijan kohdalla. Esimerkiksi työkokeilun ajalta annettava lausunto on 0B3. Lausuntoon myös merkitään samat tiedot kuin muutoinkin.

Jos maahanmuuttaja osallistuu palveluun jonka ajalta on tehty rinnastamispäätös, käytetään lausuntoa 0H3 (rinnastus työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen) tai 0H5 (rinnastus työkokeiluun, työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun). Lausunnon 0H5 perusteluihin on merkittävä, mihin mainituista palveluista maahanmuuttajan palvelu on rinnastettu, koska tällä on vaikutusta siihen, maksetaanko maahanmuuttajalle ylläpitokorvausta. Lausuntoihin 0H3 ja 0H5 merkitään myös tieto väestörekisteriin merkitsemisestä.

Työvoimapoliittiseen lausuntoon 0H3 ja 0H5 merkittävien tietojen ja muiden seikkojen osalta noudatetaan, mitä muualla tässä ohjeessa on kerrottu työkokeilusta, työelämävalmennuksesta ja työharjoittelusta. Ohjeessa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta ja siihen hakeutuville ja osallistuville maksettavista etuuksista on kerrottu työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta.

Työvoimapoliittisia lausuntoja 0H3 ja 0H5 käytetään viimeistään 31.8.2011 alkaneista rinnastetuista palveluista.

8. Kuntouttava työtoiminta

Työnhakijan oikeus saada työttömyysetuutta kuntouttavan työtoiminnan ajalta sekä annettavat työvoimapoliittiset lausunnot eroavat jonkin verran esimerkiksi työmarkkinatoimenpiteistä. Seuraavassa on kerrottu vain näistä eroista. Muutoin sovelletaan edellä työkokeilusta kerrottua.

Kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen

Kuntouttavan työtoiminnan ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta työllistymistä edistävän palvelun perusteella sekä työmarkkinatukea että työttömyyspäivärahaa saavalle. Työttömyyspäivärahan saaja voi päästä kuntouttavaan työtoimintaan omasta pyynnöstään, jos kunta ja TE-toimisto varattuaan henkilölle tilaisuuden tulla kuulluksi arvioivat kuntouttavan työtoiminnan parhaiten tukevan henkilön elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä ja henkilön kanssa laaditaan kuntouttavaa työtoimintaa koskeva aktivointisuunnitelma (kts. tarkemmin laki kuntouttavasta työtoiminnasta 15 §). Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetaan ylläpitokorvausta todellisilta osallistumispäiviltä.

Kuntouttavan työtoiminnan alkaessa TE-toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle maksatuksen sallivan lausunnon 0B5, jos työnhakijalla on oikeus saada työttömyysetuutta etuuden saamisen työvoimapoliittisten edellytysten täyttyessä. Lausunto 0B5 voidaan antaa myös silloin, kun työttömyysetuuden maksaminen työttömyyden perusteella estyisi korvauksettoman määräajan takia.

Jos työnhakijalle ei makseta työttömyysetuutta passiiviselta työttömyysajalta työttömyyspäivärahan tai työmarkkinatuen omavastuuajan tai työmarkkinatuen tarveharkinnan takia, hänelle voidaan silti maksaa työttömyysetuutta kuntouttavan työtoiminnan ajalta. Näiden seikkojen selvittäminen ei kuulu TE-toimiston toimivaltaan, eikä niistä oteta mainintaa työvoimapoliittiseen lausuntoon.

Jos työnhakijalla ei ole oikeutta saada työttömyysetuutta passiiviselta työttömyysajalta työssäolovelvoitteen, TTL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun ammatilliseen koulutukseen liittyvän rajoituksen tai työmarkkinatuen odotusajan takia, TE-toimisto antaa kuntouttavan työtoiminnan alkaessa maksatuksen estävän työvoimapoliittisen lausunnon 0B6. Jos työnhakijalle on annettu kuntouttavan työtoiminnan ajalle lausunto 0B6, TE-toimiston ei tarvitse antaa työvoimapoliittista lausuntoa oikeudesta työttömyysetuuteen mahdollisen poissaolon ajalta.

Kuntouttavan työtoiminnan ajalta ei voida maksaa harkinnanvaraista ylläpitokorvausta.

9. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta

Työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolo tarkoittaa sellaista päivää, jona palvelua jäljestetään ja jona työnhakijan olisi tullut osallistua palveluun, mutta jona hän ei ole osallistunut palveluun. Poissaolopäiviä eivät tämän vuoksi ole esimerkiksi sellaiset päivät, joina palvelua ei jäljestetä (jos palvelua jäljestetään esimerkiksi ma–ke, to–pe eivät ole poissaolopäiviä) eivätkä arkipyhät. Jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistävään palveluun osan päivästä, kyseinen päivä ei ole poissaolopäivä.

Työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea maksetaan palveluun osallistumisen perusteella viideltä päivältä viikossa siitä riippumatta, jäljestetäänkö palvelua viikossa tätä vähemmän. Jos työnhakija on poissa palvelusta ja poissaolo johtuu TTL 10 luvussa säädetyistä hyväksyttävistä syistä, työttömyysetuutta maksetaan palvelun perusteella myös tällaiselta päivältä. Jos poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä, työnhakijalle ei makseta lainkaan työttömyysetuutta kyseiseltä päivältä.

Palveluun osallistumisesta aiheutuvien matka- ja ateriakustannusten korvaamiseen tarkoitettua ylläpitokorvausta maksetaan vain todellisilta osallistumispäiviltä, toisin sanoen päiviltä, joina palvelua jäljestetään ja työnhakija osallistuu siihen.

Työnhakija ja työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä voivat sopia osallistumispäivän siirtämisestä siten, että työnhakija korvaa poissaolonsa saman kalenteriviikon aikana (kts. edellä s. 5 ylläpitokorvauksesta kerrottu). Osallistumispäivän voi korvata myös viikonloppuna. Tällaisessa tilanteessa ei ole kyse poissaolosta, eikä asiasta anneta sitovaa työvoimapoliittista lausuntoa. Tarve sopia osallistumispäivän siirtämisestä voi tulla kyseeseen esimerkiksi työnhakijan osallistuessa terveydenhuollon tai sosiaalihuollon taikka muiden viranomaisten jäijestämiin palveluihin kuntouttavan työtoiminnan aikana.

Poissaolojen seuranta

Työnhakijan poissaoloja seurataan kolmella tavalla:

1. Työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä tulee velvoittaa ilmoittamaan osallistujien poissaoloista vähintään kahden viikon välein palvelun järjestämistä koskevassa hankinta- tai muussa sopimuksessa.

Palvelun järjestäjä ilmoittaa työnhakijoiden poissaolot tätä varten laadittua lomaketta käyttämällä. Tiedot voidaan ilmoittaa myös muulla tavoin kirjallisesti, kunhan TE-toimisto saa palvelun järjestäjältä kaikki tarpeelliset tiedot. Lomaketta ei tarvitse toimittaa, jos poissaoloja ei ole.

TE-toimisto voi perustellusta syystä pidentää tai lyhentää poissaolojen seurantajaksoa tapauskohtaisesti. TE-toimiston on kuitenkin varmistuttava siitä, ettei muutos johda työttömyysetuuden maksatuksen viivästymiseen tai työttömyysetuuden maksamiseen aiheettomasti ja etuuden perimiseen takaisin. TE-toimistot eivät saa ottaa käyttöön omia lomakkeitaan poissaoloseurantaa varten.

Kun poissaoloa koskevat tiedot on saatu muualta kuin työnhakijalta itseltään, TE-toimiston on hallintolain (434/2003) 34 §:n perusteella kuultava työnhakijaa. Kuuleminen toteutetaan tekemällä hakijalle URA:ssa selvityspyyntö (peruskäsittelyyn), jossa hakijalle kerrotaan lyhyesti saatujen tietojen sisältö ja varataan hakijalle mahdollisuus määräajassa lausua käsityksensä asiasta. Samalla hakijalta tiedustellaan tarvittaessa poissaolon syytä. Työnhakijalle tehdään selvityspyyntö myös silloin, kun TE-toimistolla jo on kaikki työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen tarvittavat tiedot, mukaan luettuna esimerkiksi tieto poissaolon syystä, mutta tiedot on saatu muualta kuin työnhakijalta itseltään.

Kuuleminen voidaan toteuttaa myös esimerkiksi puhelimitse, jolloin puhelinkeskustelun olennaisesta sisällöstä tehdään päivätty muistio, joka arkistoidaan tai tarpeelliset tiedot kirjataan annettavan työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin. Jos poissaolosta annettava työvoimapoliittinen lausunto olisi TE-toimiston jo saamien riittävien tietojen perusteella myönteinen, työnhakijaa ei tarvitse kuulla, koska kuulemista voidaan tällöin pitää hallintolaissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeettomana.

Esimerkki: Työnhakija on toimittanut lääkärintodistuksen sairauslomastaan työllistymistä edistävän palvelun järjestäjälle, joka toimittaa sen hakijan luvalla edelleen TE-toimistolle. Jos TE-toimisto on näin saanut riittävät tiedot poissaolon ajankohdasta ja syystä ja annettava työvoimapoliittinen lausunto olisi myönteinen, hakijan kuulemista voidaan pitää tarpeettomana.

Jos työvoimapoliittista lausuntoa työnhakijan oikeudesta työttömyysetuuteen poissaolopäivältä ei voida tehdä välittömästi TE-toimiston saatua työllistymistä edistävän palvelun järjestäjältä tiedon työnhakijan poissaolosta, työttömyysetuuden maksajalle annetaan tiedote 0F1, jonka perustelukenttään merkitään poissaolojen päivämäärät ja mahdollinen palvelun järjestäjältä saatu tieto poissaolon syystä. Työttömyysetuuden maksaja harkitsee tällä perusteella, keskeyttääkö se työttömyysetuuden maksatuksen.

2. Työnhakija saattaa ilmoittaa työllistymistä edistävästä palvelusta poissaolosta työttömyysetuuden maksajalle etuushakemuksessa.

Jos etuuden maksajalla ei vielä ole kyseistä poissaoloaikaa koskevaa työvoimapoliittista lausuntoa tai TE-toimisto ei ole antanut tiedotetta 0F1, etuuden maksaja pyytää poissaolon ajalta maksettavaa työvoimapoliittista lausuntoa TE-toimistolta. TE-toimisto kuulee työnhakijaa poissaolon syystä joko tekemällä selvityspyynnön URA:ssa tai muulla sopivalla tavalla. Tiedotetta 0F1 ei anneta, koska poissaolo on jo etuuden maksajan tiedossa.

Jos TE-toimisto saa etuuden maksajalta lausuntopyynnössä sellaiset tiedot, joiden perusteella toimisto voi välittömästi antaa poissaolon aikaista työttömyysetuutta koskevan myönteisen työvoimapoliittisen lausunnon, hakijalle ei tehdä URA:ssa selvityspyyntöä eikä työttömyysetuuden maksajalle anneta tiedotetta 0F1. Työnhakijan kuulemista voidaan pitää hallintolaissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeettomana. Etuuden maksajalta saadut tiedot kirjataan annettavan työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin.

Esimerkki: Työnhakija on toimittanut lääkärintodistuksen sairaslomastaan etuuden maksajalle, joka lausuntopyynnössä ilmoittaa TE-toimistolle hakijan toimittaneen lääkärintodistuksen ja todistukseen merkityn sairasloma-ajan. Samoin voidaan menetellä, jos työnhakija on ilmoittanut etuuden maksajalle lyhytkestoisesta työstäjä lausuntopyynnössä on myönteisen lausunnon antamiseksi riittävät tiedot.

3. Työnhakijan tulee TTL 11 luvun 2 §:n 3 momentin perusteella ilmoittaa viipymättä TE-toimistolle työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin liittyvistä olosuhteiden muutoksista. Poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta on tällainen ilmoitusvelvollisuuden piirissä oleva olosuhteiden muutos.

TE-toimiston tulee kertoa työnhakijalle ilmoitusvelvollisuudesta esimerkiksi sovittaessa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa.

Jos TE-toimisto saa työnhakijalta sellaiset tiedot, joiden perusteella toimisto voi välittömästi antaa poissaolon aikaista työttömyysetuutta koskevan työvoimapoliittisen lausunnon, hakijalle ei tehdä URA:ssa selvityspyyntöä eikä työttömyysetuuden maksajalle anneta tiedotetta 0F1. Työnhakijalta saadut tiedot kirjataan joko annettavan työvoimapoliittisen lausunnon perusteluihin tai erilliseen muistioon, joka päivätään ja arkistoidaan.

Esimerkki: Työnhakija ilmoittaa puhelimitse lyhyestä sairauspoissaolosta, josta ei ole saatavissa esimerkiksi lääkärintodistusta, asianmukaisesti sekä TE-toimistolle että työllistymistä edistävän palvelun järjestäjälle. TE-toimisto antaa välittömästi asiaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Tiedotetta 0F1 tai selvityspyyntöä ei tarvita.

Poissaolon syy ja annettava työvoimapoliittinen lausunto

TE-toimiston tulee antaa työttömyysetuuden maksajaa sitova työvoimapoliittinen lausunto siitä, onko työnhakijalla oikeus työttömyysetuuteen työllistämistä edistävästä palvelusta poissaolon ajalta. Etuuden maksaja saa poissaoloa koskevasta lausunnosta tiedon poissaolon ajankohdasta.

Jos työnhakijan poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta johtuu muusta syystä kuin työnhakijan omasta työkyvyttömyydestä, kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta taikka työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä, poissaolosta annetaan työttömyysetuuden maksatuksen estävä työvoimapoliittinen lausunto 0B7. Lausuntoon merkitään sekä poissaolon alkamis- että päättymispäivä.

Koska lausunto 0B7 annetaan määräajaksi, lausuntoon merkityn päättymispäivän jälkeen työttömyysetuutta voidaan maksaa mahdollisen aiemmin annetun, etuuden maksatuksen mahdollistavan lausunnon perusteella.

Tällainen lausunto on yleensä jokin työllistymistä edistävän palvelun aikaisen työttömyysetuuden maksatuksen salliva lausunto, esimerkiksi 0B1.

Jos työnhakijan poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta johtuu työnhakijan omasta työkyvyttömyydestä, kerrallaan enintään neljän työpäivän ajalta alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta taikka työhaastattelusta tai muusta tähän rinnastettavasta työllistymiseen liittyvästä syystä, poissaolosta annetaan työttömyysetuuden maksatuksen salliva työvoimapoliittinen lausunto 0B8.

Hallituksen esityksessä HE 179/2009 vp esitettiin, että työnhakijan työkyvyttömyys ratkaistaisiin työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia koskevien päätösten perusteella. TE-toimistot voivat kuitenkin hallituksen esityksestä poiketen pitää yksittäisten lyhyiden sairauspoissaolojen osalta työnhakijan omaa ilmoitusta tai lääketieteellistä selvitystä, esimerkiksi lääkärin tai terveydenhoitajan antamaa todistusta, riittävänä. Epäselvissä tilanteissa tai pitkien sairauspoissaolojen kohdalla työvoimapoliittista lausuntoa annettaessa noudatetaan työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia koskevia päätöksiä. Vastaavasti menetellään, kun on kyse lapsen sairaudesta.

Työnhakijan oltua poissa työllistymistä edistävästä palvelusta esimerkiksi yli viikon, TE-toimiston tulee harkita, tulisiko palvelu lopettaa kyseisen työnhakijan osalta, jos palvelun tavoitteet jäisivät toteutumatta poissaolon takia.

Hyväksyttäviä työllistymiseen liittyviä syitä olla poissa palvelusta ovat työhaastattelujen lisäksi esimerkiksi työnhakuun ja opiskeluun liittyviin soveltuvuuskokeisiin osallistuminen sekä oppilaitosten pääsy- ja valintakokeet. TE-toimiston tulee tarvittaessa pyytää työnhakijaa esittämään näyttöä poissaolon syystä, esimerkiksi kutsu valintakokeeseen.

Työhaastatteluun rinnastettava työllistymiseen liittyvä syy voi olla myös esimerkiksi lyhytkestoinen, enintään kaksi viikkoa kestävä työ joko työllistymistä edistävän palvelun järjestäjän tai muun työnantajan palveluksessa. TE-toimistojen tulee tällaisessa tilanteessa kiinnittää erityistä huomiota poissaoloa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon antamiseen mahdollisimman nopeasti, sillä lausunto vaikuttaa siihen, käyttääkö työttömyysetuuden maksaja soviteltua työttömyysetuutta maksaessaan ns. laskennallista työtuloa. Soviteltua työttömyysetuutta ei tällöin välttämättä voida maksaa ennen lausunnon antamista etuuden hakujaksoon sisältyviltä muiltakaan päiviltä muutoin kuin mahdollisena harkinnanvaraisena ennakkomaksuna. Soviteltua työttömyysetuutta ei makseta, jos työnhakija työllistyy yli kaksi viikkoa kestävään kokoaikatyöhön.

10. Työnhakuvalmennus ja julkista työvoimapalvelua täydentävät palvelut

JTPL 10 luvun 3 §:ssä säädetään, että työvoimaviranomaisen jäljestämään tai hankkimaan ryhmäpalveluna toteutettavaan vähintään viisi ja enintään 20 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuvalla työnhakijalla, joka saa työttömyysetuutta tai jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen työttömyysturvalain 10 luvun 2 §:n 3 momentissa mainittujen seikkojen tai työttömyysturvalain 4 luvussa tarkoitetun etuuden vähentämisen takia, on oikeus saada ylläpitokorvausta työnhakuvalmennuksen osallistumispäiviltä. Ylläpitokorvaus voidaan maksaa myös korotettuna samoin edellytyksin kuin työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

TE-toimiston tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa siihen, onko työnhakijalla oikeus ylläpitokorvaukseen vai ei. TE-toimiston [tulee?] ilmoittaa työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle tieto työnhakijan osallistumispäivistä sekä työnhakuvalmennuksen sijaintipaikasta. Tiedot toimitetaan joko käyttämällä tiedotetta 0F2 tai jonkin muun, muutoinkin annettavan työvoimapoliittisen lausunnon perustelukentässä. Tiedotteessa 0F2 tai muun lausunnon perustelukentässä käytetään epäselvyyksien välttämiseksi aina termiä työnhakuvalmennus, vaikka TE-toimisto nimittäisi jäijestämäänsä työnhakuvalmennusta jollakin muulla nimellä.

Esimerkki: Työnhakijalle on asetettu työssäolovelvoite ja Kansaneläkelaitokselle on annettu voimassa oleva työvoimapoliittinen lausunto 0R7. Työnhakija aloittaa 6 päivää kestävän työnhakuvalmennuksen. Koska kyse on näin lyhyestä valmennuksesta, TE-toimisto antaa valmennuksen päätyttyä Kansaneläkelaitokselle tiedotteen 0F2, jossa kerrotaan hakijan olleen JTPL 10:3 tarkoitetussa työnhakuvalmennuksessa ajalla xx.xx.–xx.xx.20xx, yhteensä 6 osallistumispäivää.

Sijaintitieto ilmoitetaan vain silloin, kun hakijalla voisi olla oikeus korotettuun ylläpitokorvaukseen. Kansaneläkelaitoksen tehtäviin kuuluu todeta, että ylläpitokorvausta voidaan maksaa työssäolovelvoitteen estämättä.

Ylläpitokorvauksen saaminen ei edellytä, että työnhakuvalmennuksesta olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Suunnitelmassa sopimisella voi kuitenkin olla vaikutusta esimerkiksi työnhakuvalmennukseen osallistumisen velvoittavuuden osalta.

Jotta työnhakijalle voidaan maksaa työnhakuvalmennuksen ajalta ylläpitokorvausta, työnhakuvalmennuksen on oltava kestoltaan 5–20 päivää. TE-toimistot voivat jäljestää tätä lyhyempiä tai pitempiä työnhakuvalmennuksia, mutta näiden ajalta työnhakijalla ei voi olla oikeutta ylläpitokorvaukseen. Sen sijaan työnhakijalla on oikeus ylläpitokorvaukseen esimerkiksi tilanteessa, jossa hän on viisi päivää kestävästä työnhakuvalmennuksesta poissa yhden päivän (poissaolon syystä riippumatta). Ylläpitokorvausta maksetaan tällöin neljältä päivältä.

Ylläpitokorvaukseen oikeuttavia työnhakuvalmennuspäiviä voidaan kerätä myös yksittäisistä päivistä, kunhan nämä muodostavat ennalta suunnitellun kokonaisuuden. Tällainen kokonaisuus on kuitenkin jäljestettävä neljän peräkkäisen viikon kuluessa. Koska työnhakijan mahdollinen myöhempi poissaolo työnhakuvalmennuksesta ei vaikuta palvelun kestoon, TE-toimisto voi ilmoittaa osallistumispäiviä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle jo ennen työnhakuvalmennuskokonaisuuden päättymistä, jos tätä on pidettävä ylläpitokorvauksen tarkoitus huomioon ottaen järkevänä.

Edellä työnhakuvalmennuksen aikaisesta ylläpitokorvauksesta kerrottua noudatetaan soveltuvin osin myös TE-toimiston julkista työvoimapalvelua täydentävän palvelun ajalta maksamaan harkinnanvaraiseen ylläpitokorvaukseen.

11. URA-merkinnöistä ja tulosteista

Sijoituslajia 70 on 1.1.2010 alkaen käytetty vain merkittäessä työharjoittelua koskevia tietoja URA:an.

Kaikkien työelämävalmennukseen osallistuvien sijoituslajiksi merkitään 71 siitä riippumatta, mitä työttömyysetuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha vai työmarkkinatuki) heille maksetaan valmennuksen ajalta. Etuuslaji merkitään URA:an ”Työllistämispäätös”-ikkunalle. Etuuslajiksi merkitään se etuus, mitä henkilö on saanut ennen työelämävalmennuksen alkamista tai mihin etuuteen henkilö olisi ollut oikeutettu työttömänä ollessaan.

Vuoden 2010 alusta lähtien sijoituslajeilla 70 ja 71 tehdyistä URA-merkinnöistä ei ole enää voinut saada tulostetta. JTPL:ssa säädetään, että työharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta tehdään sopimus. Kyseessä ei ole päätös, josta voisi valittaa tai johon voisi hakea oikaisua, vaikka TE-toimisto tekeekin asiassa ratkaisun siitä, onko sopimuksen tekeminen työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaista ja että JTPL:ssa ei ole rajoituksia, jotka estäisivät sopimuksen tekemisen. Kun sopimus tehdään, kaikille sopimuksen osapuolille jää yksi kappale sopimuksesta. TE-toimisto antaa sopimuksen tehtyään maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon ja lausunnosta tiedon myös toimenpiteeseen osallistuvalle. Mitään erillistä päätöstä asiasta ei tehdä, vaikka URA-merkinnät tehdäänkin ”Työllistämispäätös”-ikkunaan.

Jos sopimusta ei tehdä, TE-toimiston tulee selvittää asiakkaalle ratkaisunsa perusteet. Kirjallista ”kielteistä päätöstä” asiasta ei anneta. Työttömällä työnhakijalla ei ole subjektiivista oikeutta päästä toimenpiteeseen eikä toimenpiteen järjestäjällä ole oikeutta saada harjoittelijaa tai valmennettavaa. Kyse on aina siitä, täyttyvätkö JTPL:ssa säädetyt edellytykset sopimuksen tekemiselle ja katsooko TE-toimisto työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi ohjata tai osoittaa henkilön toimenpiteeseen.

OSA IV   TYÖNHAKU TOISESSA EU- TAI ETA-MAASSA

Tässä osassa kerrotaan TE-toimiston tehtävistä, jotka liittyvät työttömien liikkumiseen lähinnä EU- ja ETA-maasta toiseen.

1. Yleistä

Lainsäädäntö

EU-maiden kansalaisten liikkuessa EU-maiden välillä heidän oikeuteensa saada sosiaalietuuksia sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (jäljempänä perusasetus) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (jäljempänä täytäntöönpanoasetus). Perusasetus on tullut voimaan toukokuussa 2004, mutta sitä on alettu soveltaa 1.5.2010 alkaen, kun myös täytäntöönpanoasetus on tullut voimaan.

Perusasetuksella on kumottu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä (jäljempänä sosiaaliturva-asetus). Tätä aiempaa sosiaaliturva-asetusta sovelletaan kuitenkin osittain edelleen.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat 24.11.2010 antaneet asetuksen (EU) N:o 1231/2010 asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 ulottamisesta koskemaan niitä kolmansien maiden kansalaisia, joita nämä asetukset eivät yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi vielä koske. Uusi asetus tuli voimaan 1.1.2011. Asetus ei kuitenkaan koske Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä Tanskaa.

Käytännössä edellä kerrotusta ja Pohjoismaisesta sosiaaliturvasopimuksesta johtuu, että vanhaa sosiaaliturva-asetusta sovelletaan edelleen ns. kolmansien maiden (eli muiden kuin EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin) kansalaisiin, jos lähtö- tai työnhakumaana on Yhdistynyt kuningaskunta tai Tanska.

HUOM! Tässä ohjeessa ei ole huomioitu mahdollisia rajoituksia, jotka voivat koskea kolmansien maiden kansalaisten oikeutta rekisteröityä työnhakijaksi jossakin EU-maassa tai sopimusmaassa.

Toisessa EU-maassa tai sopimusmaassa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaa työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä on myös TTL:ssa. Työnhakijaksi rekisteröimisessä puolestaan sovelletaan julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain säännöksiä.

Sisällöllisesti perusasetus vastaa melko pitkälle sosiaaliturva-asetusta. Toisessa EU-maassa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavan työttömyysetuuden osalta suurin ero on se, että perusasetuksen mukaan etuuden maksaa lähtömaan toimivaltainen laitos, kun sosiaaliturva-asetuksen mukaan etuus maksetaan työnhakumaasta.

EESSI-iärjestelmä ja käytettävät asiakirjat

Perusasetuksen soveltamisen alkamisen myötä EU-maiden laitosten välillä siirrytään vähitellen sähköiseen tiedonvaihtoon paperiasiakirjojen sijasta. Tietoja tullaan siirtämään sähköisesti EESSI-järjestelmässä (Electronic Exchange of Social Security Information), jossa kullakin järjestelmään kuuluvalla maalla on yksi tai useampia yhteyspisteitä, joiden kautta tiedot kulkevat maasta toiseen. Suomessa otetaan käyttöön yksi yhteyspiste, jota ylläpitää Kansaneläkelaitos. Kukin maa ratkaisee itsenäisesti, miten se järjestää tietojen siirron yhteyspisteensä ja laitostensa välillä. Suomessa työttömyysturvasektorin tietojen siirrossa tullaan ainakin alkuvaiheessa käyttämään yhteyspisteeseen sijoitettua verkossa toimivaa WEBIC-sovellusta.

Ennen WEBIC-sovelluksen käyttöönottoa tarvittavia tietoja EU-maiden välillä toimitetaan paperimuodossa. Paperiasiakirjat ovat tietosisällöltään samat kuin myöhemmät sähköisesti välitettävät asiakirjat. Perusasetuksen toimeenpanossa tarvittavat asiakirjat ovat joko henkilölle annettavia esitettäviä asiakirjoja (Portable Document; UI, U2 ja U3) tai EU-maiden viranomaisten välillä käytettäviä SED-asiakirjoja (Structured Electronic Document). Sosiaaliturva-asetuksen toimeenpanossa käytetään lomakkeita E301, E303 ja E304, mutta ei esitettäviä asiakirjoja tai SED-asiakirjoja. U- ja E-lomakkeet säilyvät paperisina myös EESSI-järjestelmän käyttöönoton jälkeen.

Kaikki TE-toimiston perusasetuksen ja sosiaaliturva-asetuksen toimeenpanossa tarvitsemat lomakkeet löytyvät esimerkiksi verkko-osoitteesta http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=868. Samassa verkko-osoitteessa on saatavissa myös SED-lomakkeiden täyttöohjeet, lomakkeiden kieliversiot niiden valmistuttua sekä muuta informaatiota työnhakijoiden liikkumisesta jäsenvaltioiden välillä.

Jos Suomeen saapuvaan SED-asiakirjaan ei ole merkitty riittäviä tietoja asiakirjan toimittamiseksi siihen TE-toimistoon, jossa Suomesta lähtenyt henkilö on ollut työnhakijana tai jossa Suomeen saapunut henkilö on rekisteröitynyt hakijaksi, yhteyspiste toimittaa asiakirjan Työlinjalle. Työlinja jatkolähettää asiakirjan edelleen asianomaiseen TE-toimistoon.

Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos toimittaa asianomaiselle TE-toimistolle ne ulkomailta saapuneet SED-asiakirjat, joista TE-toimisto saa tässä ohjeessa kerrotulla tavalla kopion.

Asiakirjoissa käytettävät tunnisteet

SED:ien suomalaisina tunnistenumeroina (case number) käytetään paperiasiakirjoissa kyseisen henkilön suomalaista henkilötunnusta tai tarvittaessa ns. tähtihetua. Tässä ohjeessa tarkoitetuille työnhakijoille muodostetaan tähtihetu henkilön syntymäajasta siten, että tunnusosana käytetään merkkisarjaa 990*. Jos näin muodostettu tähtihetu on jo käytössä, tunnusosana käytetään merkkisarjaa 991*.

Maiden koodit (country code) löytyvät tämän ohjeen liitteenä olevasta luettelosta sekä EESSI:n laitoshakemistosta (ns. Master Directory). Laitoshakemisto sisältää myös sosiaaliturvan täytäntöönpanoon osallistuvien laitosten nimet, numerot (institution code) ja yhteystiedot. Laitoshakemiston verkko-osoite on http://ec.europa.eu/employment_social/social-security-directory/. Hakemisto on käytettävissä myös suomeksi.

TE-toimistojen tunnistekoodi on yleensä muotoa 0400nnnn00, jossa nnnn on URA-tietojärjestelmässä käytettävä toimistokoodi. TE-toimistojen laitoshakemistossa näkyvät tiedot perustuvat toimistojen tai AHTI-yksikön URA-tietojärjestelmään merkitsemiin yhteystietoihin. Jotta muutokset yhteystiedoissa voidaan ottaa huomioon laitoshakemistossa, niistä tulee ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle URA-tietojärjestelmän palautejärjestelmän kautta.

2. Työttömän lähteminen työnhakijaksi Suomesta toiseen EU-maahan tai sopimusmaahan

Yleiset edellytykset

Kokonaan työtön henkilö, jolla on oikeus saada työttömyyspäivärahaa Suomesta, voi lähteä työnhakijaksi toiseen EU-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää oikeutensa päivärahaan. Työmarkkinatukea ei tällaisen työnhaun ajalta voida maksaa. Kokonaan työttömällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole voimassa olevaa kokoaikaista tai osa-aikaista työsuhdetta. Esimerkiksi lomautettu ei ole kokonaan työtön. TE-toimisto ratkaisee, pidetäänkö henkilöä kokonaan työttömänä.

Jos työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan esimerkiksi korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen takia, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan myöskään toisessa EU-maassa tai Sveitsissä tapahtuvan työnhaun ajalta. Asian ratkaisee työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos. Kun kyse on työttömyysetuuden työvoimapoliittisten edellytysten täyttymisestä, etuuden maksajan ratkaisu perustuu TE-toimiston antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon.

Oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu toisessa EU-maassa tai Sveitsissä tapahtuvan työnhaun ajalta enintään kolme kuukautta. Suomi ei ole ottanut käyttöön perusasetuksessa säädettyä mahdollisuutta pidentää työttömyyspäivärahan maksamista kuuteen kuukauteen. Asiasta säädetään TTL 1 luvun 8 §:ssä.

Henkilön on ennen lähtöään tullut rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistossa JTPL:ssa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi hänen on oltava työttömänä työnhakijana vähintään neljä viikkoa. Neljän viikon aika kuluu myös työnhakijan osallistuessa työllistymistä edistäviin palveluihin. TE-toimisto voi antaa luvan lähteä työnhakijaksi toiseen EU-maahan tai Sveitsiin jo ennen neljän viikon työttömänä työnhakijana olemista, jos tähän on perusteltu syy.

Koska TE-toimisto ei seuraa työnhakijan oleskelua ulkomailla, työnhakija saattaa olla ulkomailla jo edellä tarkoitetun neljän viikon aikana. Perusasetuksen 64 artiklan sanamuodon mukaan henkilö säilyttää oikeuden lähtömaan työttömyysetuuteen, jos hän menee toiseen jäsenvaltioon hakeakseen sieltä työtä. Täytäntöönpanoasetuksen mukaan etuusoikeuden säilyminen edellyttää lisäksi, että henkilön on ennen lähtöään tehtävä ilmoitus toimivaltaiselle laitokselle ja pyydettävä U2-lomaketta. Sosiaaliturva-asetuksessa ja sitä koskevassa neuvoston asetuksessa sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/72 täytäntöönpanomenettelystä (ETY N:o 574/72) on vastaavat säännökset. Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla ulkomailla edellä tarkoitetun neljän viikon aikana. Mainittujen säännösten tulkinta kuuluu tältä osin työttömyysetuuden maksajalle, joka siten ratkaisee, voidaanko työnhakijalle antaa U2- tai E303-lomake, vaikka hakija oleskelee ulkomailla.

Perusteltu syy neljän viikon työttömänä työnhakijana oloa koskevasta vaatimuksesta poikkeamiseen voi olla esimerkiksi työhaastatteluun osallistuminen työnhakumaassa ennen neljän viikon täyttymistä. Lupa lähtöön tulisi myöntää myös työnhakijalle, joka täyttää muut edellytykset ja joka seuraisi muusta EU-maasta tai Sveitsistä työtä saanutta puolisoaan.

Oikeutta lähteä työttömyyspäivärahaa menettämättä työnhakijaksi toiseen EU-maahan tai Sveitsiin sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti voi käyttää kerran kutakin työttömyysjaksoa kohti. Henkilöllä alkaa uusi työttömyysjakso hänen oltuaan Suomessa kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa. Asian ratkaiseminen kuuluu TE-toimistolle. Lisäksi henkilön on oltava työsuhteen päätyttyä vähintään neljä viikkoa työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.

Perusasetuksen osalta vastaavaa työttömyysjaksokohtaista rajoitusta ei ole, mutta henkilön on oltava työnhakijana Suomessa edellä kerrotulla tavalla uudelleen vähintään neljä viikkoa ennen uutta työnhakumatkaa. TE-toimiston tehtäviin ei kuulu ratkaista sitä, voidaanko työttömyyspäivärahaa maksaa uuden työnhakumatkan ajalta TTL 1 luvun 8 §:ssä säädetyn rajoituksen takia. Käytännössä perusasetuksen mukaisesti voi siis lähteä kahden työskentelykauden välissä työnhakuun toiseen EU -maahan useita kertoja, mutta maksettavan työttömyysetuuden yhteenlaskettu kesto on enintään kolme kuukautta.

Työnhakijaksi lähteminen

Työnhakijan ilmoittaessa aikomuksestaan lähteä työnhakijaksi toiseen EU-maahan tai Sveitsiin TE-toimisto ilmoittaa lähdöstä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle tiedotteella 0F4 (Työnhakija on ilmoittanut lähtevänsä työnhakuun toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin. TE-toimiston käytettävissä Suomessa <LiittyväPvm> asti (TTL 11 luku 4 a §)). Tiedote 0F4 korvaa tässä yhteydessä tiedotteen 0F2.

Tiedotteen liittyväksi päiväksi merkitään päivä, jona työnhakija lakkasi olemasta TE-toimiston käytettävissä (lähtöpäivää edeltävä päivä) ja perusteluihin työnhakumaa sekä mahdollinen neljän viikon työttömänä työnhakijana olon vaatimuksesta poikkeamista koskeva ratkaisu (myönteinen tai kielteinen) perusteluineen. Jos työnhakijaa ei voida pitää kokonaan työttömänä tai muut TE-toimiston tutkittavaksi kuuluvat yleiset edellytykset eivät täyty, myös tästä kerrotaan tiedotteessa.

Tiedotetta 0F4 käytetään myös sosiaaliturva-asetusta sovellettaessa, vaikka tiedotteeseen merkitty TTL:n säännös koskee perusasetusta.

Työnhakijaksi toiseen EU-maahan tai Sveitsiin lähteminen ei ole seikka, jonka perusteella työnhaun voimassaolo voitaisiin JTPL:n mukaan päättää, mutta työnhaun uusimispäiväksi tulee asettaja päivä, jona työnhakijan pitäisi viimeistään palata Suomeen. Jos lähtöpäivä myöhentyy, työnhaun päättymispäivää siirretään vastaavasti ja asiasta ilmoitetaan työnhakijalle.

Työllisyyskoodiksi merkitään 05 (työvoiman ulkopuolella) ja työllisyyden muutossyyksi 09 (siirtynyt työhön/työnhakuun ETA/EU-valtioon). Koko maan hakusanaksi merkitään sosiaaliturva-asetuksen mukaisesti työnhakijaksi lähteville 0E17 ja perusasetuksen mukaisesti lähteville 0U17. Hakusanan päivämääräksi merkitään matkustuspäivä.

Saatuaan TE-toimistolta tiedotteen 0F4 työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos kirjoittaa perusasetuksessa säädetyt edellytykset täyttävälle työnhakijalle esitettävän asiakirjan U2, jossa kerrotaan oikeudesta säilyttää Suomesta maksettava työttömyyspäiväraha työnhakumatkan aikana. Jos työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, hänelle ei anneta esitettävää asiakirjaa U2 vaan lomake E303. TE-toimisto saa työttömyysetuuden maksajalta kopion työnhakijalle annetusta U2- tai E303-lomakkeesta. URA- tietojärjestelmän yhteistyötahojen yhteydenotot -kortille merkitään koodiksi 17 ja asia-kenttään maa, johon henkilö lähtee työnhakijaksi.

Jos esitettävää asiakirjaa U2 tai E303-lomaketta ei voida antaa, työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos ilmoittaa asiasta TE-toimistolle. TE-toimiston tulee tällöin selvittää työnhakijalta, mikä hänen tilanteensa on. Jos työnhakija ei ole sosiaaliturva-asetuksen tai perusasetuksen tarkoittamalla tavalla työnhakijana toisessa EU- tai sopimusmaassa, hän voi edelleen olla TE-toimiston palveluiden piirissä.

Työnhakijaksi rekisteröityminen työnhakumaassa

Työnhakijan tulee rekisteröityä työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta TE-toimiston käytettävissä. Työnhakijaksi rekisteröitymiselle varattua määräaikaa voidaan poikkeustapauksissa pidentää. Toimivalta asiassa on työttömyyskassalla tai Kansaneläkelaitoksella.

Henkilön rekisteröidyttyä työnhakijaksi toisessa EU-maassa tai Sveitsissä TE-toimiston tehtävät riippuvat siitä, onko työnhakijalla ollut rekisteröityessään esitettävä asiakirja U2 tai E303-lomake. Vaihtoehdot ovat seuraavat:

1. Työnhakija on esittänyt asiakirjan U2 (tai lomakkeen E303).

U2: Työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen työnhakijaksi rekisteröitymisestä (SED U009). TE-toimisto saa ilmoituksesta kopion. Ilmoitus ei aiheuta TE-toimistossa toimenpiteitä, mutta työnhakijan osoite ulkomailla päivitetään URA-tietojärjestelmän ”keltaiselle lapulle”.

E303: Työnhakumaan työvoimaviranomainen lähettää työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle ilmoituksen työnhakijaksi rekisteröitymisestä ja työttömyyspäivärahan maksatuksen alkamisesta lomakkeella E303/2. Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos lähettää lomakkeesta kopion TE-toimistolle. Työnhakijan osoite ulkomailla päivitetään URA-tietojärjestelmän ”keltaiselle lapulle”.

2. Työnhakija, johon sovelletaan perusasetusta, ei ole esittänyt asiakirjaa U2 rekisteröityessään.

Työnhakumaan työvoimaviranomainen pyytää tarpeellisia tietoja työttömyyskassalta tai Kansaneläkelaitokselta (SED U007), ja TE-toimisto saa tietopyynnöstä kopion. Jos TE-toimisto ei ole aiemmin antanut maksajalle työnhakijan lähtemisestä toiseen EU-maahan tiedotetta 0F4, se annetaan tässä vaiheessa. Maksaja huolehtii tarvittavien tietojen toimittamisesta työnhakumaan työvoimaviranomaiselle (SED U008). Tiedote 0F4 voi sisältää myös kielteisen ratkaisun, jos työnhakijaksi lähtemisen TE-toimiston toimivaltaan kuuluvat edellytykset eivät ole täyttyneet.

Perusasetuksessa säädetään, että työnhakijan on tullut etukäteen ilmoittaa lähdöstään työnhakijaksi toiseen EU-maahan ja pyytää U2-lomaketta. Asian selvittäminen tältä osin ei kuulu TE-toimiston tehtäviin, vaan TE-toimisto ottaa kantaa vain omaan toimivaltaansa kuuluvien edellytysten täyttymiseen.

Työnhakijan SED:istä U007 ilmenevä osoite ulkomailla päivitetään URA-tietojärjestelmän ”keltaiselle lapulle”.

TE-toimiston tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa siihen, onko henkilöllä oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hän ei ole noudattanut työnhakijaksi rekisteröitymiselle työnhakumaassa annettua määräaikaa. Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos hylkää hakemuksen tarvittaessa Suomesta lähdön ja toisessa EU-maassa tai sopimusmaassa työnhakijaksi rekisteröitymisen väliseltä ajalta.

Työnhakijan seuranta

Työnhakijasta, jonka oikeuteen saada työttömyyspäivärahaa sovelletaan perusasetusta, voidaan pyytää työnhakumaasta kuukausittaisia seurantatietoja. Suomesta lähteneestä työnhakijasta ei tietoja pääsääntöisesti pyydetä. Jos TE-toimisto kuitenkin katsoo, että seurantatietoja työnhakijan tilanteesta tarvitaan perustellusta syystä jossakin yksittäistapauksessa, se voi pyytää tietoja työnhakumaan viranomaiselta (SED U012).

Riippumatta siitä, onko TE-toimisto tai työttömyysetuuden maksaja pyytänyt työnhakumaan työvoimaviranomaiselta kuukausittaisia seurantatietoja, työnhakumaan työvoimaviranomainen ilmoittaa työttömyysetuuden maksajalle seikoista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta (SED U010). TE-toimisto saa ilmoituksesta kopion.

Saatuaan tiedon seikoista, joilla voi olla vaikutusta työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta työvoimapoliittisten edellytysten osalta, TE-toimisto tekee työnhakijalle selvityspyynnön URA- tietojärjestelmässä. Jos ilmoitus koskee työnhakijan työkyvyttömyyttä, TE-toimiston ei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

Koska URA-tietojärjestelmästä ei voi lähettää e-kirjettä ulkomaiseen osoitteeseen, selvityspyyntö on tulostettava ja lähetettävä erikseen. Työnhakijan osoite työnhakumaassa selviää ilmoituksesta työnhakijaksi rekisteröitymisestä (SED U007 tai SED U009), ellei sitä jo ole merkitty URA-tietojärjestelmään. Tiedotetta 0F1 ei tarvita, koska työttömyysetuuden maksajalla on jo tieto etuuden maksatuksen mahdollisesta estymisestä. Saatuaan työnhakijan selvityksen tai selvityksen antamiselle varatun määräajan päätyttyä TE-toimisto antaa TTL:ssa säädettyjen edellytysten täyttymisestä työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle. Etuuden maksaja antaa asiassa valituskelpoisen päätöksen.

Jos työnhakija on työllistynyt, TE-toimisto merkitsee URA-tietojärjestelmään työllisyyden muutossyyksi 03 (saanut itse työtä). Työllisyyskoodia ei muuteta, koska työnhakija ei edelleenkään ole Suomen työmarkkinoilla.

Jos työnhakumaan työvoimaviranomainen on pyytänyt tiedon siitä, mikä vaikutus sen ilmoittamilla seikoilla on ollut työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta perusasetuksen perusteella, etuuden maksaja ilmoittaa pyydetyt tiedot työnhakumaahan (SED U011) saatuaan TE-toimistolta työvoimapoliittisen lausunnon ja ratkaistuaan, onko hakijalla oikeutta etuuteen.

Jos kyse on työnhakijasta, johon sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos pyytää TE-toimistolta tarvittaessa työvoimapoliittista lausuntoa siitä, mikä vaikutus työnhakumaassa tapahtuneilla seikoilla on työnhakijan oikeuteen saada päivärahaa. TE-toimisto selvittää asian ja antaa työvoimapoliittisen lausunnon kuten edellä on kerrottu perusasetuksen osalta. Työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos huolehtii tarvittavien tietojen toimittamisesta työnhakumaan viranomaiselle, joka maksaa työttömyyspäivärahaa toisessa EU-maassa tai sopimusmaassa tapahtuvan työnhaun aikana.

Jos työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen päättyy esimerkiksi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan täyttymisen takia ennen kuin hän on ollut toisessa EU-maassa tai Sveitsissä työnhakijana kolmen kuukauden enimmäisajan, työttömyysetuuden maksaja ilmoittaa perusasetuksen perusteella päivärahaa saavien työnhakijoiden osalta asiasta työnhakumaan työvoimaviranomaiselle (SED U016). Saatuaan ilmoituksen työnhakumaan työvoimaviranomainen tai muu laitos ei enää toimita työnhakijasta seurantatietoja Suomeen.

Paluu Suomeen

Työnhakijan palattua Suomeen ja asioitua TE-toimistossa toimisto antaa työttömyysetuuden maksajalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka alkamispäiväksi merkitään päivä, jona työnhakija on Suomeen palaamisen jälkeen ilmoittautunut TE-toimistossa. Jos estettä työttömyysetuuden maksamiselle ei ole, käytetään lähtökohtaisesti lausuntoa 0A1. Jos työnhakija palaa Suomeen ennen kolmen kuukauden enimmäisajan täyttymistä ja ilmenee, ettei työnhakija ole ilmoittanut lähdöstään työnhakumaassa, työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos ilmoittaa perusasetuksen perusteella työnhakijana olleiden osalta asiasta työnhakumaan viranomaisille (SED U014).

Työnhakijan palattua Suomeen koko maan hakusanaksi URA-tietojärjestelmään merkitään sosiaaliturva- asetuksen perusteella hakijana olleille 0E18 ja perusasetuksen perusteella hakijana olleille 0U18. Hakusanan päivämääräksi merkitään TE-toimistossa ilmoittautumista edeltävä päivä, Työnhakijaksi lähdettäessä aikanaan merkittyä hakusanaa 0E17 tai 0U17 ei poisteta.

Jos työnhakija ei palaa Suomeen kolmen kuukauden kuluessa, hän voi menettää oikeutensa työttömyyspäivärahaan. Toimivalta asian ratkaisemiseen kuuluu työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle.

Työnhaku useasta EU-maasta (ml. Sveitsi)

Henkilö voi perusasetuksessa ja sosiaaliturva-asetuksessa tarkoitetulla tavalla olla työnhakijana useammassa maassa yhtä aikaa tai hän voi työnhakumatkan aikana siirtyä halutessaan maasta toiseen. TE-toimiston tehtävät riippuvat siitä, kumpaa asetusta työnhakuun kyseisissä maissa sovelletaan.

1. Kaksi tai useampia maita, joissa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaan työttömyyspäivärahaan sovelletaan perusasetusta.

Riippumatta siitä, onko henkilö työnhakijana useassa maassa yhtä aikaa vai siirtyykö hän maasta toiseen, TE-toimisto menettelee, kuten edellä on kerrottu. Lähinnä kyseeseen voi tulla tilanne, jossa TE-toimisto saa kopion useasta työnhakijaksi rekisteröitymistä koskevasta ilmoituksesta. TE-toimiston ei tarvitse ilmoittaa työttömyysetuuden maksajalle sen tietoon tulleesta työnhakumaan vaihtumisesta. Työnhakijan kulloinkin voimassa oleva osoite ulkomailla päivitetään URA-tietojärjestelmän ”keltaiselle lapulle”.

TE-toimiston ratkaistessa TTL:n perusteella työnhakijan menettelyn vaikutusta hänen oikeuteensa saada työttömyyspäivärahaa ei ole merkitystä sillä, missä työnhakumaassa tapahtuneita seikkoja selvitetään.

2. Kaksi tai useampia maita, joissa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaan työttömyyspäivärahaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta.

Kuten edellä, mutta työnhakijaksi rekisteröitymistä koskevien ilmoitusten sijasta TE-toimisto voi saada useita kopioita E303/2-lomakkeesta.

3. Kaksi tai useampia maita, joissa tapahtuvan työnhaun ajalta maksettavaan työttömyyspäivärahaan sovelletaan eri asetuksia.

Kuten edellä. Lisäksi TE-toimiston tulee ottaa huomioon, että perusasetuksessa ja sosiaaliturva-asetuksessa säädetään molemmissa erillisistä toisessa EU-maassa tai Sveitsissä tapahtuvista työnhakujaksoista. Tämän vuoksi sovellettavan asetuksen vaihtuessa TE-toimiston tulee selvittää, täyttääkö työnhakija myös edellytykset, joita ei ole tutkittu työnhakijan lähtiessä Suomesta.

Esimerkki: Työnhakija ilmoittaa lähtevänsä Suomesta työnhakuun Saksaan, ja TE-toimisto selvittää perusasetuksessa säädettyjen, sen toimivaltaan kuuluvien edellytysten täyttymisen ja antaa työttömyysetuuden maksajalle tiedotteen 0F4.

Työnhakijan ilmoittaessa siirtymisestään Saksasta työnhakijaksi Sveitsiin TE-toimisto antaa uuden tiedotteen 0F4, jossa se ilmoittaa, täyttyvätkö sosiaaliturva-asetuksessa säädetyt, TE-toimiston toimivaltaan kuuluvat edellytykset. Neljän viikon aikaa TE-toimiston käytettävissä ei edellytetä, vaan tämän ajan katsotaan täyttyneen jo perusasetuksen mukaiseen työnhakuun lähdettäessä.

URA-tietojärjestelmään koko maan hakusanaksi tehdään uusi merkintä sosiaaliturva-asetuksen mukaisesta työnhausta. Hakusanasarja olisi siten seuraava: 0U17 työnhakuun lähdettäessä, 0U18 perusasetuksen soveltamisen lakatessa ja 0E17 sosiaaliturva-asetuksen soveltamisen alkaessa ja 0E17 työnhakijan palatessa Suomeen.

3. Työttömän saapuminen työnhakijaksi Suomeen toisesta EU-maasta tai Sveitsistä

Työnhakijaksi rekisteröinti

Toisesta EU-maasta tai Sveitsistä tuleva työtön rekisteröidään työnhakijaksi merkitsemällä hänen tietonsa URA-tietojäijestelmään. Jos kyse on jonkin kolmannen maan kansalaisesta, TE-toimiston tulee varmistua siitä, että kyseinen henkilö voidaan rekisteröidä työnhakijaksi JTPL 3 luvun 7 §:n mukaan. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, käytetään ns. tähtihetua. URA-tietojäijestelmän nimihaulla on varmistuttava, ettei henkilöä ole aiemmin rekisteröity työnhakijaksi Suomessa

Ellei työnhakijan palvelutarpeesta johdu muuta, Suomeen tulleen henkilön työnhaun viimeiseksi voimassaolopäiväksi asetetaan työnhakijan ilmoittama aiottu Suomesta lähtöpäivä taikka U2- tai E303-lomakkeesta ilmenevä etuusoikeuden päättymispäivä. Työnhaun viimeinen voimassaolopäivä voidaan asettaa myös esimerkiksi toisen EU-maan pyytämän työnhakijan kuukausiseurannan mukaisesti.

Suomeen työnhakijaksi rekisteröityvän henkilön tietoihin URA-tietojärjestelmään merkitään työllisyyskoodiksi hänen tilannettaan vastaava koodi, yleensä 02 (työtön). Koko maan hakusanaksi merkitään XE18 (sosiaaliturva-asetus) ja XU18 (perusasetus). Erityisen tärkeää on merkitä työnhakijan osoite- ja yhteystiedot Suomessa oikein. Yhteistyötahojen yhteydenotot -kortille merkitään koodiksi 18 ja asia-kenttään työnhakijan lähtömaa.

TE-toimiston tulee ilmoittaa perusasetuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilön rekisteröitymisestä työnhakijaksi henkilön lähtömaan toimivaltaiselle laitokselle. Vaihtoehtoiset menettelytavat ovat seuraavat:

1. Työnhakija esittää tarpeelliset asiakirjat (esitettävä asiakirja U2). TE-toimisto ilmoittaa esitettävän asiakirjan U2 antaneelle lähtömaan toimivaltaiselle laitokselle työnhakijaksi rekisteröitymisestä (SED U009). TE-toimisto pitää itsellään ainoastaan kopion U2-asiakirjasta, sillä työnhakija voi tarvita alkuperäistä asiakirjaa siirtyessään mahdollisesti työnhakijaksi johonkin muuhun EU-maahan.
2. Työnhakijalla ei ole esittää asiakirjaa U2. TE-toimisto selvittää työnhakijalta tai EESSI:n laitoshakemistoa käyttämällä, minkä laitoksen olisi lähtömaassa tullut antaa kyseinen asiakirja ja pyytää tätä laitosta toimittamaan puuttuvat tiedot (SED U007).

Lähtömaan viranomaisen toimitettua TE-toimiston pyytämät tiedot (SED U008) voi ilmetä, ettei työnhakijalla olekaan ollut oikeutta lähteä työnhakuun Suomeen työttömyysetuuden turvin. Tässä tapauksessa työnhakijaa ei enää käsitellä EU-työnhakijana vaan muuna, ”tavallisena” työnhakijana, esimerkiksi kotoutujana. Tietoja ei enää toimiteta lähtömaahan. Jos taas lähtömaan viranomaisen toimittamat tiedot osoittavat, että työnhakija on tullut Suomeen perusasetuksessa tarkoitettuna EU-työnhakijana, TE-toimisto toimii siten kuin jäljempänä esitetään.

Jos työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta ja työnhakija esittää E303-lomakkeen, TE-toimisto tekee työnhakijaksi rekisteröitymisestä merkinnän lomakkeen E303/2 kohtaan 7.1. Samalla työnhakija ohjataan ottamaan yhteyttä Kansaneläkelaitoksen toimistoon, joka maksaa työttömyysetuuden Suomessa oleskelun aikana.

TE-toimiston on kerrottava työnhakijalle hänen velvoitteistaan. Tällaisia velvoitteita on ainakin velvollisuus pitää työnhaku voimassa TE-toimiston määräämällä tavalla. Suomeen työnhakijaksi tulleelle henkilölle voidaan tehdä työtarjouksia sekä tarvittaessa tarjota TE-toimiston harkinnan mukaan muita palveluita. Työvoimapoliittisia lausuntoja tässä tarkoitetuista työnhakijoista ei anneta.

Työnhakijan seuranta ja poistuminen Suomesta

Jos lähtömaan viranomainen on pyytänyt Suomesta perusasetuksen piiriin kuuluvaa työnhakijaa koskevia seurantatietoja kuukausittain (esitettävässä asiakirjassa U2 tai SED:issä U012), TE-toimiston tulee lähettää seurantatiedot (SED U013). Ensimmäiset tiedot lähetetään kuukauden kuluttua rekisteröitymisestä työnhakijaksi Suomessa ja sen jälkeen kuukauden välein. TE-toimiston voi käyttää seurannan järjestämisessä URA-tietojärjestelmän muistilistatoimintoa.

TE-toimiston tehtäviin kuuluu perusasetuksen soveltamisalan piiriin kuuluvien työnhakijoiden osalta ilmoittaa lähtömaan viranomaiselle seikoista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada työttömyysetuutta (SED U010). TE-toimisto ilmoittaa kaikista esitettävässä asiakirjassa U2 tai SED:issä U012 mainituista seikoista, myös työnhakijan työkyvyttömyydestä. Samalla kun TE-toimisto tekee ilmoituksen työttömyysetuuteen mahdollisesti vaikuttavista seikoista lähtömaan viranomaisille, työnhakijalle annetaan vastaavat tiedot sisältävä esitettävä asiakirja U3.

Jos työnhakijaan sovelletaan sosiaaliturva-asetusta, TE-toimisto ilmoittaa E303-lomakkeessa mainituista seikoista Kansaneläkelaitoksen toimistolle esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Sähköpostilla ei voida välittää henkilötietoja sisältäviä viestejä. Kansaneläkelaitos huolehtii tietojen välittämisestä lähtömaan viranomaiselle.

Lähtökohtaisesti TE-toimiston tulee perusasetuksen osalta pyytää lähtömaan viranomaiselta tietoa siitä, mikä vaikutus TE-toimiston ilmoittamilla tiedoilla on ollut työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta (SED U010 kirjoitettaessa). Jos lähtömaan viranomainen ilmoittaa TE-toimistolle, ettei työnhakijalle enää makseta työttömyysetuutta (SED U016), TE-toimiston ei enää tarvitse toimittaa työnhakijaa koskevia seurantatietoja. Pyyntö TE-toimiston antamien tietojen vaikutuksesta voidaan jättää tekemättä esimerkiksi tilanteessa, jossa työnhakuaikaa Suomessa on jäljellä enää hyvin vähän eikä tiedoilla enää olisi merkitystä.

Tarve seurantatietojen antamiseen lähtömaan viranomaisille voi päättyä myös silloin, kun lähtömaan viranomainen ilmoittaa henkilön palanneen lähtömaahan (SED U014). Henkilön työnhaku URA-tietojärjestelmässä pidetään voimassa työnhakijalle asetettuun uusimispäivään asti, sillä JTPL:ssa ei säädetä työnhaun päättämisestä työnhakijan maasta poistumisen perusteella.

Jos työnhaku jatkuu työnhakijan poistuttua Suomesta, hänen tietoihinsa URA-tietojäijestelmässä merkitään työllisyyskoodiksi 05 (työvoiman ulkopuolella) ja työllisyyden muutossyyksi 09 (siirtynyt työhön/työnhakuun ETA/EU-valtioon). Koko maan hakusanaksi merkitään XE17 (sosiaaliturva-asetus) tai XU17 (perusasetus).

Ratkaisu siitä, voiko toisessa EU-maassa hakea työtä työttömyysetuutta menettämättä perusasetuksen mahdollistamalla tavalla pitempään kuin kolme kuukautta, tehdään kussakin EU-maassa erikseen. Tämän vuoksi TE-toimisto voi saada työnhakijan lähtömaan viranomaisilta tiedon työnhakujakson pidentämisestä enintään kuuteen kuukauteen (SED U015). Tiedolla on vaikutusta TE-toimiston velvollisuuteen ilmoittaa lähtömaan viranomaisille työnhakijaa koskevia seurantatietoja, sillä velvollisuus jatkuu vain uuden ilmoitetun työnhakujakson keston ajan. Työnhakujakson pidentäminen tulee ottaa huomioon myös määrättäessä työnhakijalle uusi työnhaun viimeinen voimassaolopäivä.

Työnhaku useasta EU-maasta (ml. Sveitsi)

Jos työnhakija hakee työtä useasta EU-maasta samanaikaisesti tai peräkkäin, TE-toimisto toimii kuten edellä kappaleessa 3. on kerrottu.

4. Muut EU-maiden (ml. Sveitsi) väliseen liikkuvuuteen liittyvät tilanteet (rajatyöntekijät)

TE-toimisto rekisteröi työnhakijaksi kaikki ne rekisteröintiä pyytävät henkilöt, jotka täyttävät JTPL 3 luvussa säädetyt edellytykset. Henkilö voidaan rekisteröidä työnhakijaksi myös silloin, kun on tiedossa, ettei hänellä olisi Suomessa oikeutta työttömyysetuuteen.

TE-toimisto antaa seuraavissa tilanteissa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä. Jos työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen Suomessa on selvä (etuutta tultaisiin maksamaan Suomesta, jos hakija täyttää TTL:ssa säädetyt edellytykset) ja TE-toimistolla on tiedossaan etuuden maksaja, lausunto voidaan antaa myös ilman maksajan pyyntöä.

1. Työnhakija asuu Suomessa, mutta on ollut työssä toisessa EU-maassa tai sopimusmaassa.

2. Työnhakija asuu Suomessa ia ilmoittaa olevansa työnhakijana myös aiemmassa työskentelymaassa.

TE-toimisto voi saada työskentelymaan viranomaiselta tietopyynnön siitä, onko henkilö työnhakijana myös Suomessa (SED U018). Tietopyyntöön vastataan SED:illä U019.

Perusasetuksen toimeenpanoon liittyy eräitä tilanteita, joissa TE-toimiston edellytetään ryhtyvän toimenpiteisiin työnhakijaa koskevien tietojen saamiseksi toisen EU-maan laitokselta.

1. Työnhakija asuu ulkomailla, mutta on viimeksi työskennellyt Suomessa.

Työvoimapoliittinen lausunto annetaan vain työttömyyskassan tai Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä. Samalla kun TE-toimisto antaa lausunnon, sen tulee lähettää työnhakijan asuinpaikan työvoimaviranomaiselle tiedustelu siitä, onko henkilö työnhakijana myös asuinmaassaan (SED U018). Tietopyynnön tekemisestä on mainittava työvoimapoliittisen lausunnon perusteluissa.

Asuinmaan työvoimaviranomainen vastaa TE-toimiston tietopyyntöön SED:llä U019. TE-toimiston tulee lähettää kopio SED:istä työttömyyskassalle tai Kansaneläkelaitokselle.

2. Työnhakija asuu Suomessa ja on saanut työttömyysetuutta aiemmassa työskentelymaassa eikä hänellä ole mukanaan esitettävää asiakirjaa U2.

Sen selvittämiseksi, onko työnhakijaa pidettävä perusasetuksessa tarkoitettuna EU-työnhakijana, TE-toimiston tulee lähettää aiemman työskentelymaan työvoimaviranomaiselle asiaa koskeva tiedustelu (SED U028). Jos työttömyysetuuden mahdollinen maksaja Suomessa on tiedossa, maksajalle annetaan tiedote 0F1, johon merkitään työnhakijaksi rekisteröitymispäivä ja tieto pyydetystä SED U028:stä.

Aiemman työskentelymaan työvoimaviranomainen vastaa TE-toimiston tiedusteluun SED:llä U008. Jos työnhakijaa ei pidetä EU-työnhakijana, hänen oikeudestaan työttömyysetuuteen annetaan TTL:n mukainen työvoimapoliittinen lausunto.

Jos työnhakijaa pidetään EU-työnhakijana, TE-toimisto ei anna työvoimapoliittisia lausuntoja, vaan SED U008 lähetetään tiedoksi työttömyysetuuden maksajalle (työttömyyskassa tai Kansaneläkelaitos). SED:ssä U008 mainitaan seikat, joilla voi olla vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta. TE-toimisto ilmoittaa näistä seikoista, esimerkiksi työnhakijan kieltäytymisestä tarjotusta työstä, työttömyysetuuden maksajalle. Maksaja huolehtii jatkotoimenpiteistä eli tietojen välittämisestä toisen EU-maan laitokselle.

OSA V   TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIOIDEN HOITAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYTAPA-ASIAT

1. Työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen Työlinjalla

TTL 1 luvun 4 §:n mukaan TE-toimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin TTL 11 luvun 4 §:ssä säädetään.

Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa) koostuu valtakunnallisista Työlinja- ja YritysSuomi-puhelinpalveluista. Tässä osassa käytetään työvoimapoliittisen lausunnon antavasta tahosta nimitystä Työlinja. Työlinja voi antaa työvoimapoliittisia lausuntoja, jotka eivät edellytä työvoimapoliittista harkintaa ja jotka perustuvat työnhakijalta tai etuuden maksajalta saatuun ilmoitukseen tai lausuntopyyntöön.

Työlinja voi TTL 11 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan antaa työvoimapoliittisen lausunnon 2 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetyistä etuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä. Työlinja voi siten antaa lausunnon:

• yli kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä
• keikka- tai osa-aikatyön aloittamisesta
• sairauslomasta
• varusmies- tai siviilipalveluksen aloittamisesta
• vapausrangaistuksen suorittamisesta
• äitiyslomasta tai perhevapaasta
• työnhaun päättämisestä.

Edellä kerrotut tilanteet ovat samoja, joista työnhakija voi ilmoittaa myös oma työnhaku (OTH) -verkkopalvelun kautta.

Työlinja voi myös:

• muuttaa TE-toimiston antaman oikeutta työmarkkinatukeen koskevan työvoimapoliittisen lausunnon koskemaan oikeutta työttömyyspäivärahaan, ml. odotusaikaa (0K2), yhteishakuvelvollisuuden laiminlyöntiä (0R2) ja 17-vuotiaan työmarkkinatukioikeutta (0K1) koskevien lausuntojen kumoaminen
• siirtää TE-toimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon toiselle työttömyysetuuden maksajalle
• korjata TE-toimiston antamassa työvoimapoliittisessa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muun näihin verrattavan selvän virheen.

Työlinja voi lisäksi:

• antaa työmarkkinatukilausunnon työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttymisen jälkeen korjata palkkatuetun työn päättymisen jälkeen annetun lausunnon 0A1 lausunnoksi 0A7 tai antaa tiedotteen 0F9
• antaa lausunnon 2 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetyistä edellytyksistä, jos URA:sta käy ilmi, että kaikki tarvittavat todistukset on esitetty, mutta lausunto on jäänyt antamatta esimerkiksi koska hakija ei ole tiennyt oikeaa maksajaa
• kumota automaattilausunnon 0A4 työnhaun päättymisestä, jos URA:sta käy selvästi ilmi, että työnhaku on ollut keskeytyksettä voimassa.

Työvoimapoliittisen lausunnon perusteluista tulee käydä ilmi, jos kyse on aiemmin annetussa lausunnossa olleen virheen korjaamisesta. Työlinja voi korjata myös TE-toimiston antamassa, työvoimapoliittista harkintaa edellyttävässä lausunnossa (esimerkiksi päätoiminen työllistyminen yritystoiminnassa 0M4) olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen tai niihin verrattavan selvän virheen.

Kela ilmoittaa Työlinjalle työttömyysetuuden lakkautustietoja, kun työnhakija on aloittanut työn, opiskelun, asepalveluksen, kun hän on muuttanut ulkomaille tai kun työnhakija on kuollut. Työlinja antaa lakkautustiedon perusteella työvoimapoliittisen lausunnon tai ryhtyy muihin tarvittaviin toimiin.

TE-toimiston on aina käsiteltävä sinne tullut ilmoitus tai esitetty lausuntopyyntö ja annettava työvoimapoliittinen lausunto. TE-toimisto ei voi siirtää asian käsittelyä ja lausunnon antamista edellä kerrotuissakaan tapauksissa Työlinjalle.

Työlinja voi antaa myös lisäaikaa selvityksen palauttamiselle, jos selvityspyynnön tila on ”odottaa selvitystä” tai ”odottaa liitteitä”.

Työvoimapoliittista harkintaa edellyttävät työvoimapoliittiset lausunnot, esimerkiksi yritystoimintaa ja korvauksetonta määräaikaa koskevat lausunnot, antaa jatkossakin TE-toimisto. Vuorotteluvapaakorvausta koskevat lausunnot antaa vuorotteluvapaakin (1305/2002) 17 §:n mukaan TE-toimisto.

Työnhakijan valituksen johdosta annettava lausunto

Työnhakijan valittaessa maksajan päätöksestä, joka on perustunut työvoimapoliittiseen lausuntoon, on maksajan pyydettävä työvoimapoliittisen lausunnon antaneelta työvoimaviranomaiselta lausunto asiasta. Valitusvastineen antaa joko TE-toimisto tai Työlinja riippuen siitä kumpi taho on ratkaissut valituksen kohteena olevan asiakysymyksen.

Esimerkki: TE-toimisto on antanut lausunnon päätoimisesta yritystoiminnasta, ja Työlinja on korjannut lausunnossa havaitun selvän päivämäärävirheen. Valituksen johdosta lausunnon antaa TE-toimisto.

Tuija Oivo
osastopäällikkö
 
Johanna Nyberg
ylitarkastaja

LIITE      TE-toimiston menettely selvitettäessä työstä kieltäytymistä

Työ- ja elinkeinoministeriö
21.9.2011 / Meling

Hallituksen esitys Eduskunnalle työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta:
Tiivistelmä keskeisistä muutoksista

Taulukossa on esitetty hallituksen esitykseen sisältyvät muutokset. Säännöksiä, joiden keskeinen sisältö ei muutu, ei ole mainittu. Ammattitaitosuojasta on kerrottu tarkemmin erillisessä taulukossa. Työssäolovelvoitteiden osalta ei ole huomioitu TTL 8 luvun 2 §:ää (mm. nuorten ns. yhteishakuvelvoite), koska siihen ei ehdoteta muuta kuin teknisiä muutoksia.