Annettu Helsingissä, 28 päivänä marraskuuta 1930.
________________
Opetusministerin esittelystä säädetään täten:
1 §.
Henkilön, joka muuttaa pois siitä seurakunnasta, jonka kirjoihin, tai kunnasta, jonka sivilirekisteriin hän on merkitty, tulee viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa muuttamisestaan antaa siitä ilmoitus asianomaiselle kirkkoherranvirastolle tai rekisteriviranomaiselle, joko henkilökohtaisesti, asiamiehen kautta tai postitse siinä järjestyksessä kuin siitä on säädetty 31 päivänä tammikuuta 1930 oikeudesta lähettää viranomaisille ja niiltä saada asiakirjoja postitse annetussa laissa ja samana päivänä annetussa asetuksessa, samalla ilmoittaen sen seurakunnan tai kunnan, jonka alueelle hän muuttaa sekä myöskin kylän ja talon ja kaupungissa kadun ja talon numeron, jossa hän tulee asumaan. Alaikäisen tai toisen huollossa olevan puolesta tekee ilmoituksen holhooja tai huoltaja.
Muuttamisesta saman kunnan alueella ei edellä mainittu ilmoitus ole välttämätön, ellei asianomainen kirkkoherranvirasto sitä nimenomaan vaadi.
Tällaista ilmoitusta tehtäessä on suoritettava muuttokirjasta tai -todistuksesta säädetyt lunastus- ja lähetysmaksut, ja on ilmoituksen vastaanottamisesta ilmoituksen tekijälle pyynnöstä, niinikään säädettyä lunastusta vastaan, annettava tai edellämainitussa laissa säädettyä järjestystä noudattamalla lähetettävä todistus.
Ensimmäisessä momentissa mainittu muuttoilmoitus voidaan saman ajan kuluessa tehdä myös sille kirkkoherranvirastolle tai rekisteriviranomaiselle, jonka piiriin muutto tapahtuu, ja tulee kirkkoherranviraston tai rekisteriviranomaisen sellaisessa tapauksessa tilata maksetussa kirjeessä muuttokirja asianomaiselta kirkkoherranvirastolta tai rekisteriviranomaiselta, jolle samalla on lähetettävä muuttokirjasta tai -todistuksesta säädetyt lunastus- ja lähetysmaksut, minkä lisäksi muuttokirjaa näin pyytävän on tilauksen toimittavalle kirkkoherranvirastolle tai rekisteriviranomaiselle suoritettava, paitsi postirahaa, välityspalkkiona kymmenen markkaa.
Muuttoilmoitusten laatimisen helpoittamiseksi on tarpeen mukaan ilmoituslomakkeita pidettävä maksutta saatavina jokaisessa kirkkoherranvirastossa ja rekisteriviranomaisen virkahuoneessa.
2 §.
Seurakunnasta muuttamisesta on kuulutettava seurakunnan kirkossa yhtenä sunnuntaina.
3 §.
Sittenkuin muuttoilmoitus on asianomaiselle kirkkoherranvirastolle tai rekisteriviranomaiselle annettu tai saapunut ja muuttamisesta on edellisessä pykälässä mainitulla tavalla kuulutettu, eikä estettä muuttoa vastaan ole ilmaantunut, on kirkkoherranviraston tai rekisteriviranomaisen viipymättä virkateitse lähetettävä vahvistetun kaavan mukainen muuttokirja tai -todistus sille kirkkoherranvirastolle tai rekisteriviranomaiselle, jonka alueelle henkilö on ilmoittanut muuttavansa.
Muuttokirjan tai -todistuksen vastaanottamisesta on vastaanottajan viipymättä annettava lähettäjäviranomaiselle tieto. Ellei sellaista tietoa ole kohtuullisen ajan kuluessa saapunut, ilmoittakoon muuttokirjan tai -todistuksen lähettänyt kirkkoherranvirasto tai rekisteriviranomainen siitä, asianlaadun mukaan, asianomaiselle tuomiokapitulille, kreikkalaiskatoliselle kirkollishallitukselle tai maaherralle toimenpiteisiin ryhtymistä varten.
4 §.
Muuttokirjan tai -todistuksen tulee sisältää asianomaisen henkilön kansalaisuus, ammatti tai arvo, täydellinen nimi, isän nimi tai, jos hän on syntynyt avioliiton ulkopuolella eivätkä vanhemmat sen jälkeen ole menneet keskenään avioliittoon, tai isä ei ole häntä laillisessa järjestyksessä tunnustanut omakseen, äidin nimi, aviollinen tai avioton syntyperä tahi onko henkilö kihlautuneiden lapsi, syntymäaika ja -paikka, onko kastettu ja rippikoulun käynyt, rokotettu, äidinkieli, sivistysmäärä, tunnettu ruumiin tai mielen virhe, aviosuhde, merkintä kansalaisluottamuksesta ja, jos hän on julistettu holhouksen alaiseksi, merkintä siitäkin sekä, jos hän on rikoksesta tuomittu, mitä hänen rikoksistaan on rekisteriin merkitty, niin myös, jos hän kuuluu johonkin kirkko- tai uskonnolliseen yhdyskuntaan, ne tiedot, jotka kirkon lain tai yhdyskunnan sääntöjen mukaan ehkä ovat tarpeelliset. Samaan muuttokirjaan on myös merkittävä muuttavan henkilön alle viidentoista vuoden vanhat lapset. Kustakin sitä vanhemmasta lapsesta on annettava eri muuttokirja.
Mitä tässä pykälässä on sanottu rangaistusten merkitsemisestä muuttokirjaan tai -todistukseen, on vastaavasti sovellettava erokirjaan.
5 §.
Muuttanutta henkilöä ei saa kirkonkirjasta tai rekisteristä poistaa ennenkun kirkkoherranvirasto tai rekisteriviranomainen on saanut ilmoituksen siitä, että muuttanut on toisen seurakunnan kirkonkirjoihin tai toiseen rekisteriin merkitty. Jos muuttokirja tai muuttotodistus on joutunut hukkaan, on kaksoiskappale siitä viipymättä lähetettävä.
6 §.
Muuttokirjaa tai -todistusta ulkomaille älköön annettako Suomen kansalaiselle, joka ei ole lain perusteella menettänyt kansalaisuuttaan.
Tämä kielto koskee myöskin suomalaista naista, joka on mennyt avioliittoon ulkomaalaisen kanssa, ellei hän ole menettänyt kansalaisuuttaan.
Muuttokirja tai -todistus, joka annetaan 1 tai 2 momentissa mainituissa tapauksissa, on asianomaisen itsensä tai hänen valtuutetun asiamiehensä otettava kirkkoherranvirastosta tai rekisteriviranomaiselta, tai hänelle Säädetyssä järjestyksessä lähetettävä.
7 §.
Muuttokirjaa älköön vaadittako:
1) henkilöltä, joka tilapäisen ansiotyön, opintojen harjoittamisen tai muun pätevän syyn vuoksi vain satunnaisesti oleskelee toisella paikkakunnalla;
2) henkilöltä, joka otetaan sairaalaan, rangaistus-, työ- tai kasvatuslaitokseen kotipaikkansa ulkopuolella; sekä
3) asevelvolliselta, joka suorittaa asevelvollisuuttaan hänelle määrätyssä joukko-osastossa.
8 §.
Tämän asetuksen 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö, joka antamalla väärän ilmoituksen muuttamisestaan tai muulla tavalla rikkoo tai jättää noudattamatta tämän asetuksen määräyksiä, tuomittakoon, ellei siitä muualla ole säädetty ankarampaa rangaistusta, enintään viiteenkymmeneen päiväsakkoon, ja ovat poliisiviranomaiset, asianomaiselta viranomaiselta siitä tiedon saatuaan tai muutoin heidän tiedossaan olevien asiainhaarain perustuksella, virkaedesvastuun uhalla velvolliset tarkkaan valvomaan, että tämän asetuksen määräyksiä noudatetaan ja että syylliset saatetaan lailliseen vastuuseen.
Kun joku on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu laiminlyönnistä tehdä säädetty muuttoilmoitus, on kirkkoherranvirasto tai rekisteriviranomainen oikeutettu, sillä tavoin kuin on säädetty verorästien ulosotosta, perimään muuttoilmoituksen laiminlyöneeltä muuttokirjamaksut ja sen jälkeen toimittamaan muuttokirjan asianomaiseen virastoon.
9 §.
Jos joku haluaa itsestään tai muusta henkilöstä todistusta siitä, mitä kirkonkirjassa tai muussa vastaavassa rekisterissä on asianomaisesta henkilöstä merkitty, tai jos viranomainen sellaista todistusta tarvitsee, ilmoittakoon hyväksyttävän tarkoituksen, jota varten todistusta pyydetään. Tällaisessa todistuksessa on mainittava ne tiedot, jotka tarkoitusta varten ovat tarpeen, ja on todistukseen myös merkittävä, mitä tarkoitusta varten se on annettu.
Edellisessä momentissa mainitun todistuksen voi sitä haluava myös tilata postitse siinä järjestyksessä kuin siitä on säädetty 31 päivänä tammikuuta 1930 oikeudesta lähettää viranomaisille ja niiltä saada asiakirjoja postitse annetussa laissa ja samana päivänä annetussa asetuksessa.
10 §.
Rekisterissä olevista rikoksia koskevista tiedoista saa 9 §:ssä mainittuun todistukseen merkitä ainoastaan, onko asianomainen henkilö siihen aikaan, jolloin todistus annetaan, kansalaisluottamusta vailla tai todistajaksi kelpaamaton taikka maan palvelukseen kelvoton taikka kelvoton erityiseen toimeen tai toisen asiaa ajamaan julkisen viranomaisen luona taikka, jos henkilö on tuomittu ennenkuin rikoslaki tuli voimaan, kunniansa menettänyt. Syytteenalaisesta henkilöstä tuomioistuinta varten annettavaan virkatodistukseen on kuitenkin, jos asianomainen henkilö on tuomittu ehdolliseen rangaistukseen, siitä tehtävä tarpeellinen merkintä.
11 §.
Kirkkoherranviraston ja rekisteriviranomaisen tulee säilyttää ja rekisteriin merkitä ne rikoksia koskevat ilmoitukset, jotka oikeusministeriön rikosrekisteritoimisto tai, milloin joku henkilö on siirtynyt toiseen rekisteriin, asianomainen rekisteriviranomainen heille lähettää.
12 §.
Muuttokirjassa tai muussa tässä asetuksessa mainitussa todistuksessa ei saa olla korjauksia eikä lyhennyksiä, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä.
13 §.
Tässä asetuksessa tarkoitettuja todistuksia, muuttokirjoja ja -ilmoituksia varten voi valtioneuvosto vahvistaa kaavoja, milloin tarpeelliseksi katsotaan.
14 §.
Mitä edellä on sanottu kirkkoherranvirastosta ja rekisteriviranomaisesta, olkoon soveltuvilta kohdin noudatettava myöskin kreikkalaiskatolisen seurakunnan sekä rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan seurakunnan esimieheen tai hallitukseen nähden.
15 §.
Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä elokuuta 1898 annettu julistus muuttamisesta yhdestä seurakunnasta toiseen, 22 päivänä joulukuuta 1917 siviilirekisterin pitämisestä niistä henkilöistä, jotka eivät kuulu mihinkään laillistettuun uskontokuntaan annetun asetuksen 20 ja 23 § sekä saman asetuksen 21 §, mikäli se on ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, niin myös 9 päivänä heinäkuuta 1918 annettu asetus, joka sisältää määräyksiä papiston, eriuskolaisseurakuntain johtajain ja siviilirekisteriviranomaisten annettavista todistuksista, samoinkuin muutkin tämän asetuksen kanssa ristiriidassa olevat määräykset.
16 §.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1931.
Helsingissä, 28 päivänä marraskuuta 1930.
Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.
Opetusministeri Paavo Virkkunen.