Annettu Helsingissä, 15 päivänä elokuuta 1919.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten, että alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta 29 päivänä toukokuuta 1917 annetun asetuksen 4 §, sellaisena kuin se on 16 päivänä huhtikuuta 1919 annetussa laissa, 8, 12, 14, 16, 17, 18, 19, 23 ja 26 § ovat muutettavat näin kuuluviksi:
4 §.
Valtio voi määräajaksi joko kokonaan tai osaksi luovuttaa oikeuden alkoholin ja alkoholipitoisten aineiden valmistukseen ja maahantuontiin erityisen järjestyssäännön ja tarkastuksen alaiselle yhtiölle.
Yhtiöön ei saa kuulua henkilö, joka virkansa tai hänelle uskotun toimen johdosta tulee ottamaan osaa tämän asetuksen määräysten toimeenpanoon tahi sen valvontaan.
Jos yhtiö on osakeyhtiö, ovat osakkeet asetettavat nimeltä mainituille henkilöille, joista on vuosittain annettava luettelo valtioneuvoston määräämille viranomaisille.
Oikeuttaan älköön yhtiö luovuttako toiselle yhtiölle, ennenkuin valtioneuvosto on antanut siihen luvan.
Niitä ehtoja, mitkä 1 momentissa mainittuun yhtiöön ja sen osakkaisiin nähden tässä pykälässä sekä vuosivoittoon nähden alempana 5 §:ssä asetetaan, ei ole sovellutettava hiiva- eikä puunjalostusyhtiöön, jos valtioneuvosto sota-aikana tai muussa siihen verrattavassa tilanteessa sellaiselle tehtaalle antaa oikeuden alkoholin valmistukseen valtion laskuun, taikka jos valtioneuvosto määräämillään ehdoilla sallii alkoholin talteenottamista valtion tarkastuksen alaisena hiivatehtaassa välituotteena etikan, eetterin tai muun sentapaisen tuotteen valmistusta varten.
Älköön mainittuja ehtoja myöskään sovellutettako sellaiseen apteekkitavarantuontikuntaan, jolle valtioneuvosto on määräämillään ehdoilla luovuttanut määräajaksi joko kokonaan tai osaksi oikeuden alkoholipitoisten lääkkeitten maahantuontiin apteekkien tarpeeksi.
8 §.
Apteekeista olkoon lupa myydä alkoholipitoisia aineita lääkärin joka kerta erikseen antamasta määräyksestä, sillä tavoin, kuin lääkintöasetuksissa säädetään, sekä ilman lääkärin määräystä apteekeille ynnä 6 §:n 2 kohdassa mainitun luvan saaneille laitoksille ja henkilöille.
Ilman lääkärin määräystäkin saatakoon lääkintöasetuksissa säädetyillä ehdoilla myydä alkoholipitoisia lääkkeitä, ei kuitenkaan 50 grammaa enempää kutakin eri lajia kerrallaan samalle ostajalle.
Alkoholia sisältäviä lääkkeitä älköön myytäkö, jos on aihetta luulla, että niitä tultaisiin käyttämään juovutustarkoituksiin.
12 §.
Joka luvattomasti valmistaa tahi valmistuttaa, tislaa tahi tislauttaa alkoholipitoista ainetta tai sitä yrittää taikka toista opastaa tällaisessa valmistuksessa tahi eroittaa denaturoimisainetta denaturoidusta alkoholipitoisesta aineesta, rangaistakoon ensi kerralla vähintään viidensadan ja enintään kymmenentuhannen markan sakolla tai vankeudella enintään yhdeksi vuodeksi sekä rikkomuksen uusiintuessa vähintään tuhannen ja enintään kymmenentuhannen markan sakolla tai vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos rikkomus on tapahtunut lieventävien asianhaarain vallitessa, olkoon sakko vähintään sata markka.
Jos henkilöillä, jotka eivät ole tämän asetuksen 11 §:n nojalla oikeutettuja alkoholipitoisten aineiden tislaukseen tai joilla ei tämän asetuksen 26 §:n 2 momentin nojalla ole oikeutta tislauskojeiden pitämiseen, tavataan alkoholipitoisen aineen valmistukseen tai tislaukseen soveliaita tislauskojeita sellaisissa olosuhteissa, että on todennäköistä aihetta otaksua, että niitä pidetään luvattomaan tarkoitukseen käytettäviksi, taikka jos jollakulla tavataan hapanta, alkoholipitoisen aineen valmistukseen kelpaavaa mäskiä, rangaistakoon ensi kerralla vähintään sadan ja enintään viidentuhannen markan sakolla sekä rikkomuksen uusiintuessa tai asianhaarain muuten ollessa raskauttavat vähintään viidensadan ja enintään viidentuhannan [sic] markan sakolla tai vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
Joka valmistaa, kuntoon panee, myy tai kaupaksi tarjoo taikka muuten luovuttaa alkoholipitoisen aineen valmistukseen tai tislaukseen todennäköisesti tarkoitettuja tislauskojeita tai niiden osia muille kuin niiden pitämiseen oikeutetuille henkilöille, rangaistakoon vähintään sadan ja enintään viidentuhannen markan sakolla sekä rikkomuksen uusiintuessa tai asianhaarain muuten ollessa raskauttavat vähintään viidensadan ja enintään viidentuhannen markan sakolla tai vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
Luvattomasti valmistettu alkoholipitoinen aine, mäski sekä valmistus- ja tislauskojeet olkoot menetetyt.
Joka on myynyt tai muuten luovuttanut toiselle viljaa tai muuta raaka-ainetta tietäen, että se käytetään luvattomaan alkoholipitoisen aiheen valmistukseen, rangaistakoon niinkuin olisi tehnyt itsensä syypääksi luvattomaan alkoholipitoisen aineen valmistukseen.
Maanomistaja tai vuokramies, joka tietensä sallii hänen hallittavanaan olevalla alueella harjoitettavan luvatonta alkoholipitoisen aineen valmistusta, koettamatta todistettavasti sitä estää, rangaistakoon vähintään kahdensadan ja enintään viidentuhannen markan sakolla tai rikkomuksen uusiintuessa enintään vuoden vankeudella.
Rikkomuksen tekijän ohella vastaa myöskin isäntä rikkomuksesta, jonka hänen tietensä ja tahdostansa tämän pykälän määräyksiä vastaan tekee hänen vaimonsa, luonansa oleva lapsensa, talonväkensä tahi hänen työhönsä otettu henkilö, niinkuin rikkomus olisi isännän itsensiä tekemä.
Jos alkoholipitoisen aineen varsinainen valmistaja käyttää asiamiestä tässä toimessa, vastatkoot kumpikin erikseen rikkomuksesta.
14 §.
Joka luvattomasti myy tahi kaupaksi tarjoo alkoholipitoista ainetta tahi muulla tavoin käyttää sitä rahan vastikkeena, rangaistakoon ensi kerralla vähintään viidensadan ja enintään kymmenentuhannen markan sakolla sekä rikkomuksen uusiintuessa tahi asianhaarain muuten ollessa raskauttavat vähintään tuhannen ja enintään kymmenentuhannen markan sakolla tai vankeudella vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Jos rikkomus on tapahtunut lieventävien asianhaarain vallitessa, olkoon sakko vähintään sata markkaa.
Tavara astioineen olkoon menetetty.
Alkoholipitoisten aineiden lahjoitus, lääkkeitä lukuunottamatta, pidetään myynnin veroisena. Jos tällainen rikkomus kuitenkin on tapahtunut lieventävien asianhaarain vallitessa, olkoon sakko vähintään sata markkaa.
Jos ravintolan, kahvilan, hotellin tai matkustajakodin omistaja tai haltia tietensä sallii hallitsemassaan huoneustossa luvattomasti myydä alkoholipitoisia aineita, rangaistakoon niinkuin olisi tehnyt itsensä syypääksi luvattomaan alkoholipitoisen aineen myyntiin. Jos ravintolan, kahvilan, hotellin tai matkustajakodin omistaja tai haltia rangaistaan luvattomasta alkoholipitoisen aineen myynnistä taikka on sallinut tarjoiluhuoneessa nautittavan alkoholipitoisia aineita, koettamatta todistettavasti sitä estää, tuomittakoon menettämään ravintolan, kahvilan, hotellin tai matkustajakodin pitämisoikeutensa joko määräajaksi tai ainaiseksi.
Jos luvaton alkoholipitoisten aineiden myynti on tapahtunut yhdistyksen tai klubin hallitsemassa huoneustossa, niiden johtokunnan. tieten, rangaistakoon johtokuntaa niinkuin ravintolan omistajasta on säädetty. Jos yhdistyksen tai klubin huoneustossa on johtokunnan tieten sallittu nautittavan alkoholipitoisia aineita, olkoon poliisiviranomaisella valta sulkea huoneusto määräajaksi tai estää sitä yhdistyksen tai klubin tarkoitukseen vastedes käyttämästä.
Jos apteekinomistaja on ennen rangaistu luvattomasta alkoholipitoisen aineen myymisestä tai myyttämisestä ja uudistaa saman rikkomuksen, tuomittakoon hän muun rangaistuksen ohella menettämään oikeutensa apteekkiliikkeen harjoittamiseen. Jos tällaisen uusitun rikkomuksen tekee se, joka muuten hoitaa apteekkia, julistettakoon joko määräajaksi tai ainaiseksi kelpaamattomaksi apteekkia hoitamaan.
16 §.
Joka ottaa alkoholipitoisen aineen luvattoman valmistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kaupaksi tarjoomisen tahi kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen, rangaistakoon vankeudella vähintään kuudeksi kuukaudeksi, ja olkoon näissä tapauksissa muutoin voimassa, mitä 12 §:n 4 momentissa sekä 13 §:n 2 momentissa, 14 §:n 2 momentissa ja 15 §:n 2 momentissa on sädetty [sic].
17 §.
Joka rikkoo tämän asetuksen 8 §:n 3 momentin määräystä vastaan, sakotettakoon vähintään kaksisataa ja enintään viisituhatta markkaa.
Joka juovutustarkoitukseen käyttää lääkärin toiselle henkilölle tai eläimelle määräämää alkoholipitoista ainetta, rangaistakoon vähintään kahdensadan ja enintään kahdentuhannen markan sakolla tai vankeudella enintään kahdeksi kuukaudeksi.
18 §.
Jos joku, joka on velvollinen valvomaan tämän asetuksen noudattamista tai syytteeseen panemaan sitä yastaan tehtyjä rikkomuksia, itse tavataan tätä asetusta rikkomasta taikka edistämästä sellaista rikkomusta, rangaistakoon vähintään viidensadan ja enintään kymmenentuhannen markan sakolla tahi vähintään neljän kuukauden vankeudella ja menettäköön sen ohessa virkansa tahi toimensa.
Jos edellisessä momentissa mainittu henkilö osoittaa leväperäisyyttä tahi ilmeistä huolimattomuutta velvollisuuksiensa täyttämisessä, tuomittakoon vähintään kahdensadan ja enintään viidentuhannen markan sakkoon tahi erotettavaksi viran toimituksesta ja menettämään siihen kuuluvat palkkaedut enintään kuudeksi kuukaudeksi, taikka, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, viralta pantavaksi.
19 §.
Kaupunginviskaalilla, poliisiviranomaisella ja kruununpalvelijalla sekä hallituksen asettamalla valvojalla tulee olla esteetön pääsy kaikkiin heidän valvontapiirissään oleviin, 10 §:n 1 momentissa mainittuihin varastoihin pitääkseen silmällä, että ainoastaan laillisesti Suomessa valmistettuja tahi luvallisesti maahan tuotuja alkoholipitoisia aineita on varastoon pantu; ja näyttäköön heille jokainen sellaisen varaston haltia vaadittaessa todistuksen hänen huostassaan olevan tavaran alkuperästä.
Jos jotakuta todennäköisillä perusteilla epäillään luvattomasta alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, varastossapidosta tahi myynnistä, pidettäköön hänen luonaan kotietsintö, jos se asian ilmisaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi. Tällaisen kotietsinnön toimittakoot kahden todistajan läsnäollessa kruununnimismies maalla, poliisiviranomainen kaupungissa sekä 24 §:n 2 momentissa mainitut kuntain tämän asetuksen noudattamista valvomaan asettamat henkilöt. Toimituksessa pidettäköön pöytäkirjaa.
Jos viranomainen tai kunnan asettama tämän asetuksen valvoja pitää kotietsintöä ilman laillista syytä, rangaistakoon niinkuin rikoslaissa on säädetty.
23 §.
Rikkomukset tätä asetusta vastaan ovat alioikeudessa viipymättä tutkittavat. Missään tapauksessa älköön asian käsittelyä lykättäkö kahta kuukautta kauemmaksi siitä päivästä, jona se tuomarille ilmoitettiin.
Ylioikeuksissa ovat näitä asioita koskevat valitukset käsiteltävät kiireellisinä.
Sen, joka katsotaan rangaistukseen syypääksi tämän asetuksen säännöksien rikkomisesta, tulee suorittaa haastemiehelle palkkio hänen toimittamistaan haasteista sekä kohtuullisesti korvata syyttäjälle ja todistajalle asiassa aiheutuneet kulungit.
Jos joku on ottanut alkoholipitoisen aineen luvattoman valmistuksen, tislauksen, maahantuonnin, myynnin, kaupaksi tarjoomisen tai kuljetuksen ammatikseen tai tavakseen, tai jos joku, saatuaan haasteen vastamaan sellaisesta tämän asetuksen rikkomisesta, josta voi olla seurauksenia vankeusrangaistus, vielä jatkaa rikollista toimintaansa, on hän heti
vangittava.
Jos joku, ollessaan syytteen alaisena tämän asetuksen rikkomisesta, jatkaa saman rikkomuksen harjoittamista ja näytetään siihen syypääksi, on rangaistus siitä yhteen pantava ensin ilmiannetusta rikkomuksesta tuomitun rangaistuksen kanssa.
26 §.
Tämä asetus ei koske:
1) kirkkoviinin hankintaa, josta valtioneuvosto antaa määräyksiä;
2) ulkomaan tai Suomen ja ulkomaan satamain välillä liikettä välittäviä suomalaisia laivoja, joita asetuksen mukaisesti saa kuljettaa ainoastaan tutkinnon suorittanut päällikkö, kun nämät laivat eivät ole suomalaisella satama-alueella.
Joka aikaisemman lainsäädännön nojalla on oikeutettu paloviinan, viinien ja muiden miedompain väkijuomain sekä väkeväin mallasjuo-main valmistukseen, saakoon edelleenkin pitää valmistus- ja tislauskojeensa, mutta älköön niitä käytettäkö tässä asetuksessa kielletyllä tavalla.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 15 päivänä elokuuta 1919.
Tasavallan presidentti:
K. J. Ståhlberg.
Sosialiministeri:
Santeri Alkio.