Suomen asetuskokoelma

1925 N:o 173

Laki,

maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain 42 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi.

Annettu Helsingissä, 19 päivänä toukokuuta 1925.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maan hankkimisesta asutustarkoituksiin 25 päivänä marraskuuta 1922 annetun lain 42 § näin kuuluvaksi:

      42 §.
      Jos kiinteimistö, josta asutustila tämän lain mukaan lunastetaan, on kiinnityksen johdosta taikka maksamattoman kauppahinnan oikeutta koskevien säännöksien nojalla vastaamassa saamisesta taikka määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, vapautettakoon asutustila sellaisesta vastuusta. Velkojalla on sen sijaan sama oikeus koko lunastushintaan, kuin hänellä aikaisemmin oli kiinteimistöön.
      Kun lunastushinnasta on vapaaehtoisesti sovittu taikka kun sitä lunastushinnan osaa, jota ei suoriteta maanomistajalle etukäteen valtionvaroista, ei ole valtiokonttoriin talletettu, tulee 1 momentissa säädettyyn vapauttamiseen olla kiinnityksenhaltijan suostumus. Ellei sitä saada, vapautettakoon lunastettu tila kuitenkin sellaisesta vastuusta, jos toimitusmiehet lohkomistoimituksessa tai maanjako-oikeus harkitsevat jäljellä olevan tilan arvon täysin vastaavan 1 momentissa mainitun saatavan tai oikeuden arvoa.
      Kun asutustila, sen mukaan kuin edellä on sanottu, on vapautunut vastaamasta saamisesta taikka määrätyn raha- tai tavaratulon kantamisoikeudesta, on tilaa maarekisteriin kirjoitettaessa siihen samalla tehtävä merkintä vapautumisesta.

      Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1925. Tieto siitä, mitkä tilat ennen lain voimaan tulemista ovat vapautuneet tässä edellä mainitusta vastuusta, on maaherran heti toimitettava maarekisteriä pitävälle viranomaiselle vapautumisen maarekisteriin merkitsemistä varten.

Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.

Helsingissä, 19 päivänä toukokuuta 1925.

Tasavallan Presidentti
LAURI KR. RELANDER.

Maatalousministeriön Apulaispäällikkö, Ministeri Vihtori Vesterinen.

 

 

Takaisin hakemistoon