A:n käytettyä B:n suostumuksella B:n tavaraleimaan sisältyvää kuvaa B oli sittemmin kieltänyt A:ta käyttämästä sitä. Koska kuva oli vakiintunut A:n tuotteiden merkiksi, niin B:n vaatimukset, että A:ta kiellettäisiin kuvan käytöstä ja että A velvoitettaisiin vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi annetun lain säännösten nojalla suorittamaan vahingonkorvausta B:lle, hylättiin. (256/130 VD 1963)

  Oy. Pyynikki oli Porin RO:ssa lausunut, että patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttyä yhtiön 6/10 1953 tekemästä hakemuksesta 24/2 1954 antamallaan päätöksellä tavaraleimarekisteriin tavaraluokkaan 16 a olutta varten otettavaksi tavaraleiman, jonka hallitsevan osan muodosti määrätyllä tavalla tyylitelty jääkarhun kuva, ja Porin Oluttehdas Oy:n saatua Oy. Pyynikin sisaryhtiönä luvan toistaiseksi käyttää mainittua rekisteröityyn tavaraleimaan osana sisältyvää jääkarhun kuvaa tuotteissaan, yhtiöiden välinen yhteistoiminta oli vuoden 1959 aikana lakannut niiden saatua kummankin oman erillisen johtonsa ja että Oy. Pyynikki oli 31/12 1959 ja 11/1 1960 päivätyillä kirjeillään kieltänyt Porin Oluttehdas Oy:tä enää käyttämästä puheena olevaa tavaraleimaa. Koska Porin Oluttehdas Oy kuitenkin kielloista huolimatta oli jatkuvasti käyttänyt tuotteissaan mainittua tyyliteltyä jääkarhun kuvaa ja tuo kilpailutarkoituksessa harjoitettu lain ja hyvän tavan vastainen menettely oli ollut omiaan antamaan asioita tuntemattomalle yleisölle sellaisen erheellisen kuvan, että Porin Oluttehdas Oy:n tuotteet olisivat Oy. Pyynikin valmistamia tai että yhtiöt edelleen olisivat yhteistoiminnassa keskenään, sekä siten aiheuttanut jatkuvasti sekaannusta ja Oy. Pyynikille vahinkoa, Oy. Pyynikki oli vaatinut, että Porin Oluttehdas Oy:tä kiellettäisiin käyttämästä tuotteissaan mainittua jääkarhun kuvaa ja että Porin Oluttehdas Oy velvoitettaisiin suorittamaan Oy. Pyynikille korvauksena vilpillisestä kilpailusta aiheutuneesta vahingosta 20 000 000 vanhaa markkaa korkoineen.
  Porin Oluttehdas Oy:n vastustettua kannetta RO, jossa asianosaiset olivat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan, p. 9/3 1962 lausui selvitetyksi, että patentti- ja rekisterihallitus oli Oy. Pyynikin hakemuksesta kerrotuin tavoin hyväksynyt tavaraleimarekisteriin olutta varten otettavaksi tavaraleiman, jossa oli kuvattuna jääkarhu seisomassa maapallon päällä sekä kirjoitettuna sanat „Tähti” ja „Export-Beer”, että Porin Oluttehdas Oy oli vuodesta 1953 alkaen Oy. Pyynikin tieten ja suostumuksella yleisesti käyttänyt vastaavissa tuotteissaan tavaraleimoja, joihin osana oli sisältynyt jääkarhun kuva samanlaisessa muodossa kuin se osana esiintyi Oy. Pyynikin rekisteröimässä tavaraleimassa, ja että Porin Oluttehdas Oy:n käyttämät tavaraleimat tuon käytön perusteella olivat tulleet yleisesti tunnetuiksi sen tuottamien kysymyksessä olevien tavaralajien merkkeinä. Sen vuoksi ja koska Oy. Pyynikki vasta 31/12 1959 päivätyllä kirjeellä oli ensimmäisen kerran rekisteröityyn tavaraleimaansa viitaten kehoittanut Porin Oluttehdas Oy:tä luopumaan käyttämästä mainitunlaisen jääkarhun kuvaa sisältäviä, mutta Oy. Pyynikin rekisteröidystä tavaraleimasta muuten erotettavissa olleita tavaraleimoja, joiden viimeksi mainittuun päivään mennessä oli katsottava yleisesti vakiintuneen Porin Oluttehdas Oy:n tuotteiden merkiksi ja joita sen siten ei ollut katsottava käyttäneen vilpillisessä tarkoituksessa, niin ja kun Oy. Pyynikin ei enää tällöin voitu katsoa olleen oikeutettu kieltämään Porin Oluttehdas Oy:tä käyttämästä sanotunlaisia tavaraleimoja, RO hylkäsi kanteen perusteettomana, mutta asian laatuun katsoen määräsi, että Porin Oluttehdas Oy sai pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
  Turun HO, jonka tutkittavaksi asianosaiset saattoivat jutun, p. 23/1 1963 jätti asian RO:n päätöksen varaan.
  Oy. Pyynikki ja Porin Oluttehdas Oy pyysivät kumpikin oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla lupaa hakea muutosta HO:n päätökseen.
  KKO (presidentti Hannikainen sekä oikeusneuvokset Ekholm, Schwindt, Palme ja Elfving) p. käsitteli anomukset; ja samalla kun Porin Oluttehdas Oy:n, jonka muutoksenhaku koski vain oikeudenkäyntikuluja, anomus, koska yhtiölle ei voitu oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 6 §:n 3 kohdan mukaan, sellaisena kuin se oli 20/2 1960 annetussa laissa, sanotun luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla myöntää muutoksenhakulupaa, jätettiin tutkimatta, KKO tutkiessaan Oy. Pyynikin anomuksen katsoi, ettei ollut syytä suostua siihen. HO:n päätös jäi siis pysyväksi.