Korkein oikeus: tiedonantoja

Ennakkoratkaisu KKO 1955-II-100

14 p:nä syyskuuta 1955.

Patentti — patenttioikeuden loukkaaminen

 

Kysymys siitä, oliko patenttia loukattu.
[Patenttioikeuden loukkaamista koskeva kanne on hylätty: kaasugeneraattorin polttoainesäiliö.]

  Toimitusjohtaja Sulo Paavo Johannes Keinänen oli Helsingin RO:ssa lausunut, että patentti- ja rekisterihallitus oli 11/5 1944 myöntänyt hänelle patentin n:o 20092, jonka tarkoituksena oli huomattavasti vähentää kosteiden polttoaineiden käyttämisestä johtuneita haittoja kaasugeneraattorien polttoainesäiliöissä. Tälle patentille oli tunnusomaista sellainen generaattorin polttoainesäiliön pohjarakenne, jonka muodostivat generaattorin tulipesän suuaukon ympärillä sijaitseva polttoainesäiliön pohja ja tämän yläpuolelle sovitettu suuaukkoa kohti viettävä siten aukoilla varustettu kauluslevy, että se polttoainetta kannattavana ohjasi polttoaineen tulipesään, mutta päästi polttoaineen ulkokerroksissa syntyneet tisleet lävitseen, sekä polttoainesäiliön pohjan ja kauluslevyn välisestä tilasta johtava aukko, jonka kautta tisleet johdettiin generaattorin ulkopuolelle. Akmo OY oli kuitenkin keväällä 1945 ryhtynyt valmistamaan ja myymään merkillä 1-325 K ja 1-375 K varustettujen piirustusten mukaan tehtyjä kaasugeneraattoreita sekä merkillä 3-369 K varustetun piirustuksen mukaan rakennettuja generaattorien polttoainesäiliöitä, joiden rakenne ja toimintaperiaate perustuivat sanottuun patenttiin. Sen vuoksi ja kun yhtiö valmistamalla ja myymällä puheena olevia kaasugeneraattoreita ja polttoainesäiliöitä oli loukannut ja jatkuvasti loukkasi Keinäselle mainitulla patentilla myönnettyä oikeutta ja jokaisen hänen luvattaan valmistetun ja myydyn sanotulla patentilla suojatun kaasugeneraattorin ja polttoainesäiliön valmistaminen ja myynti tuotti Akmo OY:lle hyötyä, joka kuului Keinäselle, ja hänelle patenttioikeuden loukkaamisesta johtui muutakin vahinkoa, Keinänen oli vaatinut, että RO kieltäisi yhtiötä jatkamasta tuota patenttia loukkaavaa kaasugeneraattorien ja polttoainesäiliöiden valmistamista ja myyntiä, määräisi yhtiön hallussa olevat Keinäsen luvatta valmistetut ja yhtiön kaupaksi tarjoamat sanottua patenttia loukkaavat kaasugeneraattorit ja polttoainesäiliöt sekä niiden valmistusvälineet pantaviksi takavarikkoon patentin jäljellä olevaksi voimassaoloajaksi ja velvoittaisi yhtiön luovuttamaan Keinäselle hänen patenttioikeuttansa loukkaamalla saamansa tai vastedes saavuttamansa, yhtiön kirjanpitoa ja varastoa esteettömien asiantuntijain avulla tarkastamalla todettavan voiton sekä muutoinkin korvaamaan Keinäselle yhtiön hänelle patenttioikeutta loukkaamalla aiheuttamansa vahingon. Akmo Oy:n vastustettua kannetta ja asianosaisten anottua korvausta oikeudenkäyntikuluistaan RO, jossa kaksi sen kutsumaa teknillisen alan asiantuntijaa oli ollut jutun käsittelyssä oikeuden apuna ja antanut asiasta lausuntonsa, p. 21/5 1951 lausui tosin havainneensa Akmo OY:n valmistamiensa kaasugeneraattorien polttoainesäiliöiden tekotavassa sikäli seuranneen Sulo Paavo Johannes Keinäsen kanteessa mainittua tekotapaa, että yhtiön generaattoreissa polttoainesäiliöt oli Keinäsen valmistustavan mukaan tehty generaattorin tulipesän suuaukkoa tuntuvasti laajemmiksi. Koska kuitenkin se Keinäsen valmistaman kaasugeneraattorin tuottama huomattava teknillinen edistysaskel, että generaattorissa oli mahdollista käyttää alkuaan kosteampaa polttoainetta kuin aikaisemmin, johtui siitä, että kosteassa polttoaineessa olevat tulipesästä nousseen lämmön johdosta höyrystyneet nesteet joutuivat lauhtumaan tisleiksi koskettaessaan tuliaukosta syrjässä olevaa, lämpiämättä jääneen polttoaineen pintaa ja näin syntynyt neste polttoainesäiliön pohjarakennelman avulla johdettiin tulipesän ohi, ja polttoainesäiliön keskellä oleva ja sinne polttoaineen kuluessa joutuva polttoaine generaattorin toimiessa kuivui, ei ollut seurauksena yksinomaan Keinäsen polttoainesäiliön pohjarakennetta tarkoittavasta keksinnöstä, vaan etupäässä siitä, että polttoainesäiliö oli tehty tulipesän suuaukkoa tuntuvasti laajemmaksi, mutta Keinäsen se yhdistelmä, jolle hän oli saanut hakemansa patentin, ei sisältänyt viimeksimainittua ajatusta eikä siis patentin suoma suoja ulottunut takaamaan Keinäselle yksinomaista oikeutta sanotun ajatuksen mukaisten polttoainesäiliöiden rakentamiseen, sen tähden ja kun, mitä Keinäsen väitetyn keksinnöllisen ajatuksen nyt puheena olevaan toteuttamismuotoon tuli, Akmo OY:n valmistamissa kaasugeneraattoreiden polttoainesäiliöissä oleva pystysuora sisäseinä ei vastannut patenttioikeudellisesti Keinäsen puheena olevan patentin suojaamaa, viettävästi tulipesän suuaukkoa kohti polttoainesäiliön yläpuolelle asetettua, aukoilla varustettua niin sanottua kauluslevyä, RO katsoi, ettei Akmo OY:n valmistamien kaasugeneraattorien polttoainesäiliöiden valmistaminen tietänyt Keinäsen patenttisuojan loukkaamista, minkä vuoksi RO hylkäsi kanteen ja velvoitti Keinäsen korvaamaan Akmo OY:n oikeudenkäyntikustannukset 400 000 markalla. Asian näin päättyessä jäivät asiassa kuulluille asiantuntijoille valtion varoista maksetut palkkiot 150 000 markkaa valtion rasitukseksi. Turun HO, jonka tutkittavaksi Sulo Paavo Johannes Keinänen ja Akmo OY saattoivat jutun, t. 15/5 1953: ei muutosta. Sulo Paavo Johannes Keinänen ja Akmo OY hakivat muutosta HO:n tuomioon ja vastasivat toistensa muutoksenhakemuksiin. Patentti- ja rekisterihallitus antoi siltä asiasta pyydetyn lausunnon.
  KKO t: koska Sulo Paavo Johannes Keinäselle myönnetyn puheena olevan patentin suoja käsitti ainoastaan sellaisen kaasugeneraattorin polttoainesäiliön pohjarakenteen, jonka muodostivat generaattorin tulipesän suuaukon ympärillä sijaitseva polttoainesäiliön pohja ja tämän yläpuolelle sovitettu tulipesän suuaukkoa kohti viettävä siten aukoilla varustettu kauluslevy, että se ohjasi polttoaineet tulipesään, mutta päästi tisleet lävitseen, sekä polttoainesäiliön pohjan ja kauluslevyn välisestä tilasta johtava aukko, jonka kautta tisleet johdettiin kaasugeneraattorin ulkopuolelle, eikä Akmo OY valmistamalla ja myymällä tunnusmerkeillä 1-325 K, 1-375 K ja 3-369 K varustettuja kaasugeneraattoreita, joiden polttoainesäiliön rakenteelle oli ominaista, generaattoreissa 1-325 K ja 3-369 K tulipesän suuaukon yläpuolella oleva polttoainesäiliön pohja ja näissä sekä generaattorissa 1-375 K seinärakenteeseen kuuluva tislekouru ynnä lisäksi generaattorissa 1-325 K tislekourun sisäseinä ja sen jatkona reijitetty polttoainesäiliön sisävaippa sekä generaattorissa 1-375 K tulipesän suuaukon ympärillä oleva kapea tasanne ja polttoainesäiliön sisävaippana pystysuoran ulkovaipan suuntainen säleikkö, ollut loukannut sanottua Keinäselle myönnettyä patenttia, KKO katsoi, ettei ollut esitetty syytä muuttaa HO:n tuomiota muulla tavoin kuin että Sulo Paavo Johannes Keinäsen Akmo OY:lle sillä RO:ssa olleista oikeudenkäyntikuluista maksettavaksi tuomittu korvaus korotettiin 600 000 markaksi.

 

 

Takaisin hakemistoon